Sambaa Savon sydämessä

Kauan ja hartaasti odotettu kesäretki Agirotuun Kuopioon on takanapäin. Ja reissu ylitti kyllä kaikki odotukset! Nipsu ja Sakari ovat älyttömän hienoja reissukoiria, seura oli mukavaa, tuli tutustuttua taas uusiin ihmisiin ja tavattua vanhoja tuttuja. Kivaa oli nähdä taas Aava ja Hessu ihmisineen ja kasvattaja-Ellis Oivan ja Aarren kanssa.
Jo siinä olisi ollut kylliksi hyvää mieltä kotiintuomisina, mutta eipä itse kisailutkaan kovin kehnosti menneet ;)

Perjantaina viiden tunnin ajomatkan jälkeen ohjelmassa oli kaksi starttia. Ensin Sami Topran tuomaroima agilityrata A, jolta saatiin kymppi (kiellot kepeiltä ja puomilta) + kymmenisen sekuntia yliaikaa. Sitten vuorossa saman tuomarin hyppäri B, ratavirheita 0, ihanneajan alitusta vajaa kolme sekuntia ja sija 2. eli LUVA! Kisat alkoivat siis varsin upeissa tunnelmissa, kun heti päästiin palkinnoille ja saatiin merkintä kisakirjaan! Osallistujia hyppärillä oli 22.
Samaan aikaan Aava-sisko aloitti kisauransa saaden tuloksiksi hyl ja 5 ja veli-Hessu jatkoi uraansa mallikkaasti saaden hyppäriltä SERTin ja nousten kakkosluokkaan!

perjantain hyppäri


Lauantaina oli ensimmäisenä vuorossa Katarina Virkkalan tuomaroima agilityrata C, jolle lähdimme viimeisenä. Teimme puhtaan radan, mutta koskaan en ole niin paljon jännittänyt lopullista tulosta kuin nyt. Meno oli vauhdikasta, mutta kepit tosi hitaat... Jonkun aikaa joudttiin tuloksia odottelemaan ja mielessä pyöri, että riittikö aika ja sijoitus. Tulosten tullessa en meinannut uskoa silmiäni, kun näin että Sakari oli 2. ja aika riitti hyvin. Ihanneaika alittui reilulla kolmella sekunnilla. Niin se vaan sitten Sakari toteutti yhden unelmistani ja vielä syntymäpäivänäni! En olisi parempaa lahjaa voinut saada! Kiitos <3! Lauantain SERTi-rata

Tämä tarkoitti myös sitä, että pääsimme osallistumaan Finnish Open- finaaliin. Olo oli aivan huikea, eikä millään meinannut saada keskittymistä finaalirataan. Rata oli kuitenkin kivan oloinen ja tehtiin silläkin hyvää pätkää, vaikkakin lopputuloksena oli hylky. Sakarille iski ramppikuume, kun näki yleisömäärän, itse en osannut edes jännittää katselijoiden määrää kun olo oli niin euforinen. Kieltoja taisi tulla kaikkiaan neljä, hienoa oli silti tulla maaliin yleisön kannustaessa!

Finnish Open- finaali


Sunnuntaina kisailtiin vielä kilpailevien minien rotujoukkueessa Ihahhurja feat Cindy. Lähtöjärjestys oli Sakari, Hessu, Aava ja Cindy. Kaikille Ihahhurjille tuli joitain virheitä ja Laamasen Annen Cindy, ohjaajanaan Sari Valtonen, oli ainoa joka tuli virheittä maaliin. Hienosti kaikki tsemppasivat radan läpi! Ensi vuonna sitten uudestaan!

sunnuntain joukkuekisa


Tässä vielä Sankari ruusukkeiden ja pokaalin kera, huomatkaa ylpeä ilme!

Kisavideot tulevat taas kunhan ehtivät.

Taas näytelmöitiin

Vuorossa Kiikoisten ryhmänäyttely. Taasen oli ilmoitettu viisi gööttiä, nyt tosin jokainen oli eri kasvattajalta. Tuomarina oli Esa Ruotsalainen, miellyttävä tuttavuus, joka käsitteli koiria rauhallisesti ja varmasti.
Ennen kehään menoa olin (taas) varma, että ei tästä tule mitään. Kun yritin vähän harjoitella, niin Sakari vaan meni nenä maassa, eikä osannut seistäkään. Kai se on sitä mieltä, että lahjattomat treenaa, sillä kehässä se käyttäytyi hienosti, liikkui hyvin ja pöydällä olokin sujui hienosti, JEE! Tuomarin antoi hyvin kopeloida, eikä väistänyt mittatikkuakaan, kun tuomari mittasi pojan. Kyllä se kai siitä vaan tässäkin asiassa kehittyy.

Tuomari lausui seuraavaa:
Koon ylärajalla. Mittasuhteiltaan hivenen pitkä voimakaspäinen uros. Silmät saisivat olla hivenen tummemmat. Riittävä rungon vahvuus ja raajaluusto. Hieman pitkä lanneosa. Hyvä karva. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Miellyttävä käytös. Värimerkit saavat puhdistua.

ERI saatiin jälleen. SAta tuomari ei antanut, lähinnä koon ja lantion pituuden vuoksi. Kätellessään kehui vielä Sakarin liikkeitä! Vähän petrattiin viime kerrasta, kun nyt oltiin AVK1 :)

Taidan sittenkin ilmoittaa Sakarin vielä Ikaalisten ryhmänäyttelyyn, josko sitten olisi tämän vuoden näytelmät näytelty.

M&M-cupissa

Eilen käytiin Kirsin ja Miian kanssa epistelemässä Sastamalan Musti&Mirri-cupissa. Sakari osallistui avoimeen luokkaan ja meni radan kaksi kertaa. Tuomari Petteri Kerminen oli tehnyt pitkän (174m) ja tulostason perusteella haastavan radan tähän avoimeen luokkaan.
Taas saatiin treenattavien asioiden listaan pari uutta (kääntymiset puomilta ja aalta), mutta voi mahtavuutta, Sakari leijeröi niin upetsusti, että sillä elää taas pitkään! Eka radalla tuli yksi kieltovirhe puomin jälkeiseltä hypyltä ja siitä myös se viiden sekunnin yliaika videolta laskien, joka meille tuli. Sijoitus meillä oli kolmas, tuloksella 10,12, joten cuppipisteille päästiin!
Toka kierroksella hylkäys samalla puomin jälkeisellä hypyllä, kun Sakari kiersi sen ja hyppäsi väärään suuntaan. Tällä radalla kuitenkin vielä edellistäkin parempi leijeröinti, joka näkyy videon lopussa. Monen kokeneemman koiran rata kosahti tuossa kohtaa, eikä se meillä voinut olla vahinko, kun tehtiin se kaks kertaa. Vähän tuntuu hyvältä huomata, että osataan me jotain! Ollaan siis rämpimässä ylös osaamattomuuden suosta ja laji alkaa taas maistua hyvältä.

Monenmoista, yhtä ja toista

Olga, onnellinen orava, piti juoksuväliä viitisen kuukautta ja aloitti juoksunsa 26.5., eli tämä talous on ollut yksikoirainen. Tosin niin, että koira aina välillä vaihtuu ja toinen on mummun hellässä hoidossa. Yksi viikko vietettiin treenaamatta, kun työpaikkani vaihtoi osoitetta ja olin pitkähköjä päiviä muuttohommissa. Silloin vielä molemmat majailivat mummulassa.

3.6. Olin Sakarin kanssa epistelemässä Porissa Pahan epiksissä. Osallistuttiin mölliradalle sekä kilpailevien agility- ja hyppyradoille. Mölliradalla ei jo kilpailevia palkita, mutta se "voitettiin" puhtaalla radalla. Agilityradalla otettiin hylky kolmella kiellolla. Sakari mm. bongasi ratahenkilön ja keskittyminen herpaantui.
Hyppyradalta otettiin voitto kotiin, virheitä tietääkseni vitosen verran. (Tuloslipukkeet jäivät kisapaikalle)

9.6. WeCAn viralliset kisat Sakarin ja Hipun kanssa. Molempien kanssa kisasin molemmat tarjolla olleet radat.
B-radalta, joka kisattiin ensin, molemmille tulos HYL. Sakari hyppäsi yhden hypyn väärästä suunnasta ja Hippu bongasi ylimääräisen putken :) Hipun kanssa tiesin jo ennen rataa, että saattaa se putki imaista ja niinhän se teki...
A-radalta Sakarille tämän vuoden eka puhdas nollatulos! Ihanneaika alittui reilu neljä sekuntia ja etenemä oli 3,57. LUVAan tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä osallistujia oli kahdeksan, kaksi ensimmäistä sai LUVAn ja me oltiin kolmansia. Ihme kyllä ei harmita. olen tyytyväinen että pystyttiin tekemään puhdas suoritus!
Hipulle tältäkin radalta HYL, kun jäin vähän liian kauaksi varmistamaan, ettei bongaa kokonaan väärää putkea, niin sitten vedin sen oikean putken väärään päähän. Hauskaa oli ja monta hienoa kohtaa tehtiin Hipun kanssa molemmilla radoilla.
Sakarilla oli nyt hyvät kepit molemmilla radoilla. Ei ehkä mennyt vielä parhaalla mahdollisella vauhdilla, mutta ihan ok kuitenkin ja myös haki niille molemmilla radoilla hyvin.

11.6. Alueellinen valmennus (kalenterissa lyhenteellä TtC = Training to Compete) Raumalla tällaisella radalla:

Ensin tehtiin taas niin kuin itse tekisi ja sitten uudella kierroksella parannettu versio. Alun (putkelle 6) tein valssaamalla molemmilla kierroksilla, eka kiekalla valssit vaan olivat tosi paljon myöhässä. Tällaisissa valssi ajoitetaan tehtäväksi ennen estettä, että se kääntää koiran hypyltä heti oikeaan suuntaan. Kyllä me tässä välissä on harjoiteltu ennakoivaa valssia, mutta myöhässä oli aina vaan. Saatiin kuitenkin sujumaan. Esteet 11 ja 12 tein omalla kierroksella niin, että saksalainen hypylle 11 ja valssilla kahdeltatoista kolmelletoista. Toka kierroksella pakkovalssilla ja taas valssi 12-13 väliin. Putken Sakari haki tosi hyvin, pakkovalssilla 15 hyppy, tässä pitää muistaa, että en käänny koiraa vastaan vaan käännös sitten vasta kun ollaan esteen takana. Putkilla 16 ja 17 ei ongelmia ja puomin sekä kepit Sakari haki hyvin. Kepit oli hyvät molemmilla kierroksilla, eikä tehty keppivirheitä! Jee! Eka kierroksella lähetin Sakarin hypylle 21 ja menin tekemään päällejuoksun hypylle 22 ja siitä sitten loppusuoralle. Toka kierroksella tehtiin sekin niin, että valssattiin 21-22 hyppyjen välissä ja hypylle 23 pakkovalssijaakotus. Ja toimi!
On niin hieno fiilis itsellä, kun saa näissä valmennuksissa myös onnistumisen kokemuksia, eikä tunnu ettei osaa mitään. Tehtiin hyvää pätkää, eikä rata kuitenkaan ollut ihan maailman helpoin, ainakaan meille. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan ennakoivan valssin harjoituksia ja pakkovalssia, joka saatiin uudeksi kotiläksyksi.
Pian edessä onkin jo kovasti odotettu Agirotu!

Alueellinen valmennus vol.1

Ensimmäinen Satakunnan Training to compete -ryhmän aluevalmennus takana. Äiti toi Sakarin mulle töihin ja siitä fiiatin nokka kohti Raumaa, Miia otettin matkan varrelta Nipsun kanssa kyytiin. Perillä oltiin hyvissä ajoin.
Heinon Marjo oli tehnyt meille "testiradan", jolla arvioi meidän suoritukset ja ekalla kierroksella piti tehdä rata kisanomaisesti virheineen kaikkineen loppuun. Sakarille tuli taas niitä jäääätäviä kaarroksia mun ohjauksesta johtuen, mikä oli hyvä, koska saatiin niihin heti lääkettä. Muutama vink vink ekan kierroksen jälkeen ja sitten kaikki tekivät korjatun version. Ja avot, eipä kaarrattanut Sakarikaan enää, kun ohjasin ja skarppasin tällä kertaa paremmin! Wau! Jäi tosi kiva fiilis tästä valmennuksesta, nyt vaan odotetaan seuraavaa, joka on todennäköisesti jo kolmen viikon päästä. Kivaa!
Kotiläksyksi saatiin ennakoiva valssi ja jaakotus.
Ja todettakoon vielä, että kepit oli Sakarilla tänään hyvät. Kiva oli kuulla myös, että Sakari on teknisesti taitava koira.
Ei muuta kuin kotiläksyjen kimppuun heti huomenna :)

Pori, ryhmänäyttely

Keväällä hetkellisessä mielenhäiriössä tulin ilmoittaneeksi Sakarin kahteen näyttelyyn ja tänään niistä oli vuorossa ensimmäinen; Porin ryhmänäyttely.
Gööttejä oli ilmoitettu viisi ja Sakari edusti Ihahhurjaa Jaxonvilleläisten joukossa.
Kun saavuimme näyttelypaikalle, Sakari säikkyi vieressä olleilla skeittirampeilla skeittailevia poikia. Siinä kohtaa kävi mielessä, että missä on mun hienosti pönöttävä poika, kun namit ei kelvannut ja korvat luimussa kuikuili, että mistä niitä pikkupoikia kohta tulee päälle...
Sitten Sakari tuli yhtäkkia takaisin ja kehässä mulla oli sellainen kehäkettu, että oksat pois! Hienosti seistä pönötti ja liikkui myös kauniisti. Ainoastaaan pöydällä olo tuomarin kopeloitavana olisi voinut olla reippaampaa, mutta eipä noita ole juurikaan harjoiteltu. Torstaina piti käydä Isojoella mätsärissä harjoittelemassa, mutta itselle iski taas vaihteeksi flunssa, niin jätettin väliin.
Belgialainen tuomari Rita Reyniers arvosteli Sakarin ERIn arvoiseksi seuraavin lausein:
2 years, excellent in type but slightly long in loins. Good expression. Nice pigment. Correct bite. Good coat texture. Good forechest and excellent brisket. Very nice hindquarters, level topline. Moves very well.

Illalla tehtiin vielä vapauttava metsälenkki, jossa sai unohtaa pönöttelyt. Ennen sitä näytin Olgalle vähän fiskarseja ja sillä on nyt kesälook. Ei ole ehkä kauneimmasta kaunein leikkaus, mutta toivottavasti käytännöllisempi ja kevyempi kesähelteillä :)

Viimeinen KK-valmennus

Eilen oli viimeinen treenikerta Lempäälässä Huittisen Annen KerranKuussa- valmennuksessa. Hieman mennessä jännitti, että mitäs Anne tällä kertaa on meidän pään menoksi keksinyt. Kahdella edelliskerrallahan on iskenyt melkoinen turhautuminen omaan osaamiseen, kun radat ovat olleet sellaista vääntöä, että oksat pois. Oma taitotaso ei vaan ole riittänyt. Tällä kertaa osallistuin Sakarin lisäksi Hipun kanssa. Rata oli mielestäni edelliskertoja helpompi, onneksi!

Aloitin Hipun kanssa, koska sen kanssa voi toistaa ja toistaa, eikä se turhaudu Sakarin tavoin siitä, jos mä en osaa. Hippu olikin vallan mainio ja mäkin osasin tällä kertaa ohjata paremmin. Pikkuhiljaa se oppi sinne meikäläisenkin nuppiin painuu :) Osasin linjata melko hyvin (muutamia toistoja toki tarvittiin), ja rytmityskin sujui aiempaa paremmin. Ja mä ehdin Hipun edelle monessa kohdassa tekemään persjättöjä, joita en ennen olisi unelmoinutkaan tekeväni. Ehkä se oma liikkuminen on vähän kehittynyt... Ja Hipun kontaktit oli hienot. JEE! Se on kyllä upeeta huomata, että ne alkaa toimia! Edelleen kyllä vielä treenataan joka kerta palkaten ja vahvistetaan oikein tekemistä.

Sakarin kanssa tehtiin myös ihan hyvää pätkää. Jätkällä ei ollut ihan paras draivi päällä, mutta onnistunutta pätkää saatiin aikaiseksi senkin kanssa. Musta putki (14) oli aivan kammottavan pelottava :) Mustaan aukkoon en meinannut saada Sakaria ensin lainkaan, mutta meni se sitten. Puomille (15) tulo putkesta 14 tuotti vaikeuksia, kun olin edellä, että ehtisin tehdä puolen vaihdon puomin jälkeen. Poika tuli aina ohi ja otettiin sitä sitten niin, että Anne palkkasi sen namila puomilla. Muutamien toistojen jälkeen alkoi sujua, mutta vauhtia ei puomilla ollut. Keppikulma oli meille tosi vaikea. Kepit ei ole Sakarin mielestä kivat, eikä sillä ole kunnon paloa tehdä niitä. Aurauskepit odottavatkin mummulan nurmikon kuivumista, niin saadaan tehotreeniä kesän aikana kepeille. Rata päästiin kuitenkin loppujen lopuksi läpi. Väsyneitä oltiin treenin jälkeen molemmat.

Reilun viikon päästä alkaa sitten alueellisen valmennuksen treenit. Siellä valmentajana on Marjo Heino. Että kyllä meille sitä oppia on tarjolla, kun sen vaan osaa omaksua :)