Toissasunnuntaina (11.9.) ratkottiin Satakunnan Piirinmestaruudet Raumalla. Molemmat pojat ilmotin tietenkin mukaan. Sakarin vain piirinmestaruusradoille ja Hermannin myös lämppäradalle. Kaikki radat tuomaroi Mikkilän Sari ja olikin tehnyt todella kivat radat :)
Päivä alkoi aamulla D-kisalla ja minit menivät kaikki kolme rataa peräkkäin. Toisaalta kiva, mutta kun kisasi kahdella koiralla lähtölistan alussa ja lopussa ja rataantutustumiset alkoivat samantien edellisen radan loputtua, ei vessaan ehtinyt ennen kuin kisat olivat osaltamme ohi :D Normaalisti siellä kuitenkin pitää rampata joka välissä. Selvisin kuitenkin kuivin housuin :D
D-radan alussa tein tyhmän virheen ja lähden liikkeelle, ennen kuin Hermanni ehti lukita kakkosena olleen putken joten siitä kielto. Loppurata olikin oikein sujuvan tuntuista menoa :) Jätkä otti puomin kontaktinkin, jes!
Tällä radalla ei siis Sakari ollut mukana
Sitten oli vuorossa piirinmestiksien hyppäri. Tavoitteena oli Hermannin kanssa ehtiä kahteen persjättöön ja ehdinkin, mutta siinä sivussa taiteiltiin myös nolla, joten ihan kivasti mukana mestaruuskisassa. Nyt alkaa meno tuntua kisoissakin rennolta ja kohtuullisen varmalta.
Sakarille kielto muurilta ja sen korjaamisesta myös reilu pari sekuntia yliaikaa. Ei ole vauhti ihan huipputasolla, mutta parempaa kuin aiemmissa kisoissa Lempäälässä ja Porissa kuitenkin. Nytkin kärpäsiä piti kyttäillä, saapa nähdä mitä hallikauden alkaessa vauhdille tapahtuu...
Lopuksi vielä "finaali"rata. Hermanni ei osunu puomin alastulolle ja kepeille viennissä katto mua ja meni sitte kakkosväliin. Keppien lopussa vielä lähdin sivuun vähän liian aikasin ja se lähti mun perään toiseks viimesestä välistä. Korjasin että saatiin tulos, niinkin huikee ku 20,15, kun yliaikaaki ehti kertyä, mutta yhteistulos kuitenkin. Piirinmestaruuskisassa sija 13.
Sakari teki sitten taas tällä radalla nollan :) Eli yhteistulos sillekin, loppujen lopuksi sija 9.
Tosi tyytyväinen olin päivään, juoksin viis rataa ja kaikilta onnistuttiin poikien kanssa tekemään tulos!
Viime sunnuntaina (18.9.) oli sitten vuorossa gööttien rotumestaruuskisat Tampereella Takut-seuran järjestämissä kisoissa. Ja molemmat pojat tietysti skabailemassa. Me mentiin jo aamupäivällä paikalle kun Jaana kisasi molemmilla tytöillä ja Saimi on kakkosluokkalainen. Nähtiinkin sitten myös Hermannin siskojen Tuiskun ja Rauhan menoa ykkösissä ja Välkkeen kakkosissa. Rauha voittikin ykkösluokkalaisten mestaruuden. Hienoa menoa oli kaikilla tytöillä :)
Minikolmosiin oli ilmottautunut 44 ja 47 osallistujaa o_O..., joten pitkä päivä oli tiedossa, kun kisat mentiin ihan perinteisessä järjestyksessä. No eipä siinä mitään, tuttujen kanssa jutellessa aika kuluu mukavasti :)
Tuomarina oli Pirttikosken Reetan sijasta Jari Suomalainen, kun Reetta oli sairastunut. Jarilla oli kivat radat, sellaset, että tarkkana piti olla, mutta koiralle ne oli tosi reilut.
Ensin pojista starttasi Sakari, tehtiin nippanappanolla, kun ihanneaika alittui 0,18 sekuntia. Merkintä kirjaan kuitenkin. Ei mun luottonollakone taida ihan hyytynyt olla :D
Hermannin kanssa rata tuntui tosi sujuvalta ja oli kuulemma näyttänyt siltä myös radan reunalle. Puomin alastulo meni kerrankin kuin oppikirjassa ja uskalsinpa kokeilla puomin jälkeisille hypyille sen kanssa eri ohjausta kuin Sakarin kanssa. Toimikin vielä. Tulostaululla odottikin sitten jymy-yllätys, sillä Hermanni sijoittui neljänneksi ja ansaitsi sillä ensimmäisen SERT-Aansa. HUHHUH! Omat polvet notkahteli hetken aikaa ja mietinkin, että miten siinä onnenhuumassa enää hyppäristä selvittäisiin :)
Aikaa onneksi oli koota pää ennen hyppäriä uusiin suorituksiin :D
Sakarin kans oli tuplanolla lähellä, yks rima putosi kuitenkin.
Hermannin radalla kuulin kolahduksen samalla hypyllä, missä Sakari pudotti riman, enkä yhtään tiennyt tippuiko rima vai ei... Ei se sitten ollut tippunut, joten Hermannille tupla!!!
Aamulla kotona ajattelin että tuplat olis kiva saada alta pois, mutta en mä nyt ihan tosissani uskonut, että Hermanni sen tekis :D Eikä se Sakarillakaan tosiaan kauas jääny.
Agiradan jälkeen johdettiin rotumestaruuskisaa ja tuplalla myös pidettiin johtopaikka! Huikeeta! Viitenä peräkkäisenä vuonna kisan on voittanut Puttosen Terhi Lanan kanssa, tänäkin vuonna he osallistuivat, mutta tuo mun pieni napero meni ja katkaisi heidän voittoputken. En mä saata uskoa! Lisäksi Sakari sijoittui tuloksellaan pronssille! Voitte arvata että olin suupielet niskan puolella vielä maanantainakin! Ihan uskomattoman huikee päivä! On mulla melkoset pojat <3 <3!
20.9.2016
5.9.2016
Juhlapäivä!!!
Pari kuukautta sitten en välttämättä uskonut, että tänään saadaan juhlia, mutta onneksi saadaan!
Oogismoogis, moomoo, muru, typsy ja mitä kaikkia näitä nimiä onkaan vuosien varrella rakkaalle muruselleni kertynyt, täyttää tänään kokonaista
11 vuotta!!!
Se on niin rakas, <3 <3 <3, että sanat ei riitä!
Oogismoogis, moomoo, muru, typsy ja mitä kaikkia näitä nimiä onkaan vuosien varrella rakkaalle muruselleni kertynyt, täyttää tänään kokonaista
11 vuotta!!!
Se on niin rakas, <3 <3 <3, että sanat ei riitä!
4.9.2016
Toiminnallinen viikonloppu
Eilen oli Wecan kisat Porissa. Päästiin Sakarin kanssa juhlistamaan päivälleen viisivuotista kisauraa :) Sakari kisasi radat A ja B, Hermanni B ja C.
Tuomarina oli Johanna Nyberg, joka oli tehnyt kaikista kolmesta radasta jouhevan etenevät. Sakarilla ei kyllä ollut jouhevan etenevää menoa, vaan ennemminkin tahmean tuntuista :/ A-radalla tippui eka ja vika rima ja pieni yliaikakin saatiin. Pitkään aikaan ei ole tarvinnut taistella ihanneaikojen kanssa, mutta nyt ei kulkenut ollenkaan tuttuun tapaan, höh! Toivottavasti kyse ei kuitenkaan ole muusta, kuin treenin puutteesta. Tässä on nyt parille seuraavalle viikonlopulle kisat tiedossa, katsotaan alkaako kulkea paremmin, kun saadaan rutiinia kisaamiseen laiskan kesän jälkeen, vai aletaanko syitä etsiä jostain muualta... Kaikessa muussa touhuamisessa poika kyllä on täysin oma itsensä ja Hermannin kanssa painelevat niin, että hippulat vinkuu. Toki voi olla myös niin, että ulkokisoissa ei vaan keskittyminen ole samalla tasolla kuin hallikisoissa, kun aina on kaikenlaisia lentäviä ötököitäkin vähän tarkkailtava. Niin kuin esimerkiksi B-radalla keppien jälkeen, joku ihme täysstoppi ja videolta näyttäisi, että jotain pörriäistä siinä ihmetellään... Samalla radalla vielä kielto yhdeltä hypyltä.
Sakarin radat:
Hermannin kanssa taas alkaa vihdoin kulkea ja keskinäinen luottamus ja yhdessä tekeminen toimia :) B-radalla hienoa menoa, mitä nyt lähdöstä varasti :P. Keinulla olisi vaan itse pitänyt ottaa vielä yksi askel. Nyt lähdin kiireellä pois ja Hermanni hyppäsi sivusta pois koskematta kontaktiin. Nolla oli melko liki...
C-rata oli hyppäri ja sekin meni muuten suunnitelmien mukaan, mutta ekan kerran Hermanni jätti renkaan suorittamatta ja hyppäsi vielä seuraavan hypyn väärästä suunnasta, joten hylky. Kaiken kaikkiaan oon kuitenkin äärettömän tyytyväinen, kun se nyt keskittyy siihen mitä ollaan tekemässä, eikä häiriinny ympäristöstä. Nytkin oli yleisö hyvin lähellä radan reunoja ja esteitä suoritettiin ihan liki reunaa, mutta missään sellaisessa kohdassa ei epäröintiä ollut, jee!
Tänään oli vuorossa Kihniön ryhmänäyttely, jonne ilmotin Hermannin, kun alun perin tuomarina piti olla Pekka Teini. No koiramäärästä johtuen arvostelut suoritti ennalta ilmoitettu Maija Mäkinen, ei huono vaihtoehto tämäkään :)
Göötit olivat kehässään toiseksi viimeisenä ja paikalla piti olla jo kahdeltatoista eli parin tunnin odottelu oli tiedossa. Saatiin kuitenkin auto loistavaan paikkaan, josta näki suoraan meidän kehään, joten sateen hetkellä pystyttiin seuraamaan kehän etenemistä autosta käsin :) Taina ja koko koiralauma oli mukana ja käytiinkin kävelemässä Kihniön kylänraitilla kun sade loppui.
Hermanni osasi käyttäytyä hienosti jo ennen kehää ja ihan pienen alkujännityksen jälkeen se jo oli oma itsensä. Kehässä hieno käytös jatkui, eikä tuomarin käsittelykään ollut ihan kamalaa. Muhun piti vähän nojata, mutta ihan rauhassa tuomari sai käydä koko koiran läpi :) Liikkeet se edelleen osaa ihan itse eittää hienosti. Saatiin pitkä ja hyvin Hermannin näköinen arvostelu ja laatumaininta ERI. Uroksia oli kaksi, ja toisellekin ERI. Meidät sijoitettiin toiseksi saatesanoilla: tarvitsee vielä aikaa. Nyt on kuitenkin saatu se, mitä näyttelyistä varsinaisesti tarvitaan, eli vähintään H agivalioitumista varten. Vähän muuta siitä FI AVA/FI AVA-H- titteleistä vielä puuttuu, mutta onpahan ainakin yksi asia hoidettu alta pois ja nyt voidaan keskittyä niiden agisertien metsästykseen ;) Ehkä me vielä joskus vuoden parin päästä kehässäkin pyörähdetään, mutta tärkein on jo saatu :D
Kihniö RN, AVO ERI2, Tuomari Maija Mäkinen:
2-v vielä kesken kehityksen oleva uros, jolla hyvät mittasuhteet ja sukupuolileima. Kevytpiirteinen, pitkä pää, jossa hyvät linjat. Hyvät korvat, kauniit silmät, oikea purenta. Hyvä kaula, etuosa voisi olla paremmin kulmautunut. Ikään riittävä runko. Riittävän pitkä rintakehä, Sopivasti kulmautunut takaa. Hyvä luusto ja käpälät. Hyvä, vahva selkä. Liikkuu yhdensuuntaisesti ja tasapainoisesti, mutta takatyöntö voisi olla voimakkaampi. Hyvä karvanlaatu. hyvä käytös.
Tuomarina oli Johanna Nyberg, joka oli tehnyt kaikista kolmesta radasta jouhevan etenevät. Sakarilla ei kyllä ollut jouhevan etenevää menoa, vaan ennemminkin tahmean tuntuista :/ A-radalla tippui eka ja vika rima ja pieni yliaikakin saatiin. Pitkään aikaan ei ole tarvinnut taistella ihanneaikojen kanssa, mutta nyt ei kulkenut ollenkaan tuttuun tapaan, höh! Toivottavasti kyse ei kuitenkaan ole muusta, kuin treenin puutteesta. Tässä on nyt parille seuraavalle viikonlopulle kisat tiedossa, katsotaan alkaako kulkea paremmin, kun saadaan rutiinia kisaamiseen laiskan kesän jälkeen, vai aletaanko syitä etsiä jostain muualta... Kaikessa muussa touhuamisessa poika kyllä on täysin oma itsensä ja Hermannin kanssa painelevat niin, että hippulat vinkuu. Toki voi olla myös niin, että ulkokisoissa ei vaan keskittyminen ole samalla tasolla kuin hallikisoissa, kun aina on kaikenlaisia lentäviä ötököitäkin vähän tarkkailtava. Niin kuin esimerkiksi B-radalla keppien jälkeen, joku ihme täysstoppi ja videolta näyttäisi, että jotain pörriäistä siinä ihmetellään... Samalla radalla vielä kielto yhdeltä hypyltä.
Sakarin radat:
Hermannin kanssa taas alkaa vihdoin kulkea ja keskinäinen luottamus ja yhdessä tekeminen toimia :) B-radalla hienoa menoa, mitä nyt lähdöstä varasti :P. Keinulla olisi vaan itse pitänyt ottaa vielä yksi askel. Nyt lähdin kiireellä pois ja Hermanni hyppäsi sivusta pois koskematta kontaktiin. Nolla oli melko liki...
C-rata oli hyppäri ja sekin meni muuten suunnitelmien mukaan, mutta ekan kerran Hermanni jätti renkaan suorittamatta ja hyppäsi vielä seuraavan hypyn väärästä suunnasta, joten hylky. Kaiken kaikkiaan oon kuitenkin äärettömän tyytyväinen, kun se nyt keskittyy siihen mitä ollaan tekemässä, eikä häiriinny ympäristöstä. Nytkin oli yleisö hyvin lähellä radan reunoja ja esteitä suoritettiin ihan liki reunaa, mutta missään sellaisessa kohdassa ei epäröintiä ollut, jee!
Tänään oli vuorossa Kihniön ryhmänäyttely, jonne ilmotin Hermannin, kun alun perin tuomarina piti olla Pekka Teini. No koiramäärästä johtuen arvostelut suoritti ennalta ilmoitettu Maija Mäkinen, ei huono vaihtoehto tämäkään :)
Göötit olivat kehässään toiseksi viimeisenä ja paikalla piti olla jo kahdeltatoista eli parin tunnin odottelu oli tiedossa. Saatiin kuitenkin auto loistavaan paikkaan, josta näki suoraan meidän kehään, joten sateen hetkellä pystyttiin seuraamaan kehän etenemistä autosta käsin :) Taina ja koko koiralauma oli mukana ja käytiinkin kävelemässä Kihniön kylänraitilla kun sade loppui.
Hermanni osasi käyttäytyä hienosti jo ennen kehää ja ihan pienen alkujännityksen jälkeen se jo oli oma itsensä. Kehässä hieno käytös jatkui, eikä tuomarin käsittelykään ollut ihan kamalaa. Muhun piti vähän nojata, mutta ihan rauhassa tuomari sai käydä koko koiran läpi :) Liikkeet se edelleen osaa ihan itse eittää hienosti. Saatiin pitkä ja hyvin Hermannin näköinen arvostelu ja laatumaininta ERI. Uroksia oli kaksi, ja toisellekin ERI. Meidät sijoitettiin toiseksi saatesanoilla: tarvitsee vielä aikaa. Nyt on kuitenkin saatu se, mitä näyttelyistä varsinaisesti tarvitaan, eli vähintään H agivalioitumista varten. Vähän muuta siitä FI AVA/FI AVA-H- titteleistä vielä puuttuu, mutta onpahan ainakin yksi asia hoidettu alta pois ja nyt voidaan keskittyä niiden agisertien metsästykseen ;) Ehkä me vielä joskus vuoden parin päästä kehässäkin pyörähdetään, mutta tärkein on jo saatu :D
Kihniö RN, AVO ERI2, Tuomari Maija Mäkinen:
2-v vielä kesken kehityksen oleva uros, jolla hyvät mittasuhteet ja sukupuolileima. Kevytpiirteinen, pitkä pää, jossa hyvät linjat. Hyvät korvat, kauniit silmät, oikea purenta. Hyvä kaula, etuosa voisi olla paremmin kulmautunut. Ikään riittävä runko. Riittävän pitkä rintakehä, Sopivasti kulmautunut takaa. Hyvä luusto ja käpälät. Hyvä, vahva selkä. Liikkuu yhdensuuntaisesti ja tasapainoisesti, mutta takatyöntö voisi olla voimakkaampi. Hyvä karvanlaatu. hyvä käytös.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)