10.9.2017

Plopplop

Perjantaina jatkettiin Sakarin kanssa nosework-kurssia ja kouluttajan mielestä haju löytyi hyvin useamman purkin joukosa hyvin. Löysi sen kyllä juu, mutta ihan vakuuttunu en vielä itse oo, että tietää mitä etsii :) Kivaa oli kuitenkin ja koira ihan täpinöissään kun pääsee "temppuilemaan". Kotona on tehty pientä treeniä ja kun piilotin hajunlähteen makuuhuoneessa ja pyysin etsimään, niin sen Sakari osas jotenki paremmin kuin purkkiradalla. Molemmat ollaan noviiseja tässä hommassa ja varmasti tehdän harjoittelussakin virheitä, mutta pääasiana onkin hauskanpito ja niin kauan kuin namipalkkaa on luvassa, niin Sakarilla on kivaa.

Eilen oltiin neljän startin verran kisaamassa Raumalla Hermannin kanssa Mujusen radoilla.
Aloitettiin hyppärillä, jossa alku sujui hyvin ja sitten loppupuolella rataa kaiken putkihässäköinnin jälkeen kielto hypyllä, kun tuli suorasta putkesta kovaa ulos, enkä mä hoksannu ajois jarruttaa vauhtia tarpeeks. Kierrätin hypyn ympäri ja kun siihen olis ollu alunperin tarkotus tehdä vielä persjättökin että olis ehtiny seuraaviin kuvioihin oikein niin vielä yhdeltä hypyltä kielto lisää. Oli hylkykin lähella, mutta oli kiltti koira radalla eikä hypännyt hyppyä väärästä suunnasta :D
Tämän radan voittivat nollalla kisaseurana olleet Jaana ja Maisa ja heille hyppyvaliokello tikittämään hyppysertin myötä!



Toka rata oli agirata ja Mujusen tyyliin puomia ei ollut radalla lainkaan. Sehän sopii meille :) Nakuteltiinkin tällä radalla helpon oloisesti nolla. Rata oli jouhevan etenevä, mutta ei ne nollat meille osu helpoillakaan radoilla, joten älyttömän tyytyväinen ja iloinen mieli! Jaana ja Maisa nakuttelivat nollan myös ja heille sitä myöden tupla taskuun.



Kolmantena ratana jälleen hyppäri, jolla hulvaton putkihässäkkä. Tää oli niin hauska rata. Meille kyllä virhe jo kepeiltä ja keppien jälkeen väärään putkeen joten hyl. Radan jälkeen oli jalatkin ihan vetelät kun piti nii keskittyä mikä putki ja mistä suunnasta olis missäkin välissä suorittaa :D Hermannin keskittyminen ei tällä radalla ollu ollenkaan samaa luokkaa, mitä kahdella aikasemmalla.



Neljäntenä ratana taas agirata, jonka profiili vaikutti helpolta. Alku menikin ok, mutta sitten oma huono sijoittuminen johti kieltoon putkella ja heti perään väärään putkeen sujahtamisen, Ei oltu todellakaan ainoita, joilla kosahti rata tuossa kohtaa :)



Kiva päivä oli vaikka koko ajan satelikin. Ei onneksi kuitenkaan kaatamalla missään vaiheessa. Hassua on sekin, että nyt sitten yhtäkkiä on onnistuttu tekemään niitä nolliakin. Kolmet kisat käyty ja joka reissulla tehty yks nolla. Vähän on ku plussapisteet, plopplop :D Äärettömän mukavaa vaihtelua hylky- ja pienestäkiinniputkeen :)

6.9.2017

Jotain ihan muuta

Mä oon jumahtanu poikien kanssa harrastamaan pelkästään agilityä, vaikka koiraharrastusjuttuja olis tarjolla vaikka kuinka paljon. Mikään ei vaan tunnu kiinnostavan tarpeeksi itseäni.
Nyt kuitenkin päästiin edulliselle neljän kerran NoseWork- kurssille Sakarin kanssa ja se kyllä on sellaista puuhaa mistä minäkin pidän. Mukavaa ja helppoa treenata kotonakin. Eka kerta kurssista oli viime perjantaina ja Sakari suoritti siellä tehtävät hienosti. Kotona on vähän tehty oikean purkin etsintää ja siinä sivussa harjoiteltu ilmaisua. Hetkellisesti tuntui, että Sakari luuli kyseessä olevan kosketa nenällä purkkia-temppu, mutta nyt alkaa jo oikea hajullinen purkki löytyä helpommin. Ensi perjantaita jo odotan innolla, että päästään harjoittelemaan lisää. Hermanninkin kanssa tehty näitä ja sehän se vasta äkkiä hoksaa, mikä on homman juju. Sakarin kanssa käydään kuitenkin kurssia ja kotitreeneihin saa sitten ipanakin osallistua.

Viime sunnuntaina käytiin Hermannin kanssa Eurassa ihmettelemässä lehmiä laitumella. Tai ei me pelkästään ihmetelty, vaan harjoiteltiin pikkiriikkisen paimennuksen saloja. Tässä kohtaa vois taas todeta, että koira kyllä osaa, mutta ohjaaja on ihan pihalla :) Mahtavaa oli katsella miten ne koiraan sisäänrakennetut ominaisuudet heräävät henkiin siinä samassa kun se laitumelle menee. Koirat pidettiin liinassa, että saatiin samalla pidettyä kontrolli koiraan. Vaikeinta olikin rauhoittaa koira, kun lauma liikkui sopivalla vauhdilla, rauhallisesti, ja hidastaa sopivasti, että liike myös pysyi yllä. Toisella kierroksella sujui vähän paremmin, mutta kyllä siinä riittää erityisesti ohjaajalla opeteltavaa. Kaikkein eniten kuitenkin ihmettelin, että mistä koira voi tietää, että laumaa ei kuulunut tässä harjoitteessa päästää portille, sillä se osasi blokata lehmien reitin sinne todella hienosti. Alustavasti treeneissä oli puhetta, että näitä treenikertoja järjestettäisiin lisää ja me kyllä niin ollaan menossa uudelleen. Oli kivaa!

Tässä vielä muutama kuva paimennustreeneistä