Käytiin keskiviikkona Sakarin kanssa eläinlääkärissä. Kastroinnin jälkeen lievä virtsankarkailu on ollut silloin tällöin riesana, mutta viime viikonlopun jälkeen vaiva tulvahti uusiin sfääreihin. Niinpä oli syytä suunnata tutkimuksiin. Ehdin jo pyöritellä vaikka minkälaisia kauhukuvia mielessäni, vaikka yritin ajatella ettei mitään pahaa löytyisi. Olgasta luopuminen on kuitenkin ihan liian tuoreessa muistissa, että olisin kyennyt pahat ajatukset pitämään poissa.
Sakarille tehtiin ensin yleistutkimus ja kaikki oli kunnossa. Lääkäri tunnusteli eturauhasen, eikä siinä onneksi ollut mitään poikkeavaa.
Virtsanäyte tutkittiin myös. Siitä löytyi valkosoluja, proteiinisakkaa ja jossain määrin "kidehiekkaa", pH arvo oli myös vähän koholla, ollen 8 kun pitäisi olla 5-7. Eli tilanne on se, että joko Sakarilla on ollut tulehdus, joka aiheuttaa löydöksetja pH-arvon kohoamisen tai sitten sillä on virtsakiteitä, jotka on aiheuttanut tulehduksen. Eli ei ihan selkeää syytä löytynyt, mutta 10 päivän antibioottikuuri syödään nyt ja käydään tutkituttamassa uusi virtsanäyte vähän ennen kuurin loppumista. Toivottavasti antibiootti puree ja ensi viikola saataisiin kuulla, että näyte on puhdas. Eipä tässä auta muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta jälleen kerran... Kisamaailmasta ollaan sivussa varoaikojen vaatiman ajan, mutta onneksi tulokset arvokisoihin on jo niin ei tässä mitään paineita sen suhteen olekaan.
Onneksi potilas ei mitenkään vaikuta siltä, että olisi kipuja tai vaivoja, vaan on täysin oma reipas itsensä :)
31.3.2017
5.3.2017
Taukoilun välikisat
Nyt kävi niin, että vaikka meidän piti taukoilla kisoista maaliskuun loppuun saakka, niin eilen löysin itseni kisakentän laidalta ja radoiltakin Hermannin kanssa, ups :D Syy tähän on se, että niihin Seinäjoen kisoihin, joihin suunnittelin tauon loppumista, jäävät väliin omien harrastuspäällekkäisyyksien vuoksi. Oltaisiinhan me voitu taukoilla aiottua pidempäänkin, mutta houkutus kisata TamSKin hallilla tänä viikonloppuna kasvoi liian suureksi, kun viime viikonlopun tuomaripäivillä päästiin radoille ilman suurempia hallijännityksiä. Lisäksi kisaseura oli jo valmiina, kun Heini oli suunnitellut aloittavansa Sakarin kanssa kisaamisen näissä kisoissa. Lisäksi Miia ja Nipsu lähtivät matkaan myös, joten saatiin auto täyteen porukkaa bensakuluja jakamaan.
Ilmoitin Hermannin kolmelle radalle, hyppärin jätin väliin. Ihanaa oli kisapaikalla huomata, että pälyilyt ja jännittämiset eivät vaivanneet lainkaan. Sain itsellekin hyvän fiiliksen sitä myöden heti päälle.
Starttijärjestyksessä Heini ja Sakari starttasivat ennen meitä ja välissä oli ekalla radalla kolme ja muill neljä koirakkoa, mikä tarkoitti sitä, että mun oli Hermannin kanssa oltava valmiudessa myös omaan starttiin. Enemmän jännitin Heinin ja Sakarin suorituksia, kuin omiamme ;) Eka radalla Sakari vähän pälyili mun perään kun menivät lähtöön, mutta sitten radalle päästyä parivaljakko nakutteli hienonnäköisen nollan, jolla sijoittuivat kolmansiksi :)
Mulla ja Hermannilla kulki myös ekaksi radaksi oikein hyvin! Kolmannen hypyn riman päälle Hermanni hyppäsi ja se tietenkin putosi. Yksi kieltokin saatiin, kun en pysynyt suunnitelmassa vaihtaa puolta ennen suoraa putkea. Lopussa Hermanni ajautui yhden hypyn taakse ja suoritti sen takaakiertona suoraan menon sijaan, joten hylky, mutta tyytyväinen täytyy olla, että samaa rataa tehtiin ja puomin kontakti oli oikein mallikas!
Tokalla radalla Sakari jäi kesken radan ihmettelemään missä mä olen ja aikaa paloi... En käynyt lupaa antamassa parivaljakon lähtiessä tälle radalle, niin pojalle iski epäilys, saako mennä. Hyvin Heini sai kuitenkin pojan kalasteltua lopulta mukaansa ja kivan näköistä menoa oli jälleen muilta osin. Hermannin kanssa katkaistiin meidän piiiiiitkä hylkyputki, kun ainoa virhe tuli puomin alastulolta :P Olishan se nyt tietysti voinut tällä radalla osua, eikä sillä ekalla... Mutta vaikka mä olin suurimman osan radasta kamalan myöhässä, suoritti ipana esteet oikeassa järjestyksessä, eikä jättänyt tekemättä esteitä, eikä ohitellut tms. Kyllä se alkaa jo saamaan itsevarmuutta suorittamiseensa, jei! Pidinkin tätä nollana meille, vaikka se kontakti nyt jäikin suorittamatta. Vitosella yllettiin sijalle 6., nollalla oltais oltu kolmansia :P
Hyppärille mä en siis osallistunut ja sain saatella Heinin ja Sakarin lähtöön, nyt oli taas yhteistyö mallillaan, mutta kepeille menossa virhe ja taisi pudota myös yksi rima.
Viimeiselle radalle saattelin Heinin ja Sakarin myös lähdön lähelle ja meno olikin jälleen hyvää. AA-putkierottelussa Sakari kuitenkin sujahti putkeen Aalle menon sijaan, joten hylky tällä radalla. Kiva kuitenkin huomata, että Sakari kykenee perusvarmoihin suorituksiinsa muidenkin, kuin mun kanssa.
Hermannin kanssa meno tuntui siltä, että oltiin ihan liekeissä. Videolta ei niin hyvältä näytä, miltä tuntui, mutta tekemisen meininki antoi ihan hurjasti luottamusta meidän yhteistyöhön! Hylyksi meni tämäkin, kun Hermanni valitsi puomi-putkierottelussa vähän yllättävästi putken puomin sijaan. Yleensä Hermanni hakeutuu näissä helpommin puomille ja siihen luottaen jäi multa tuon kohdan ohjaus vajaaksi. Mutta vaikka ei se taas tuloslistassa näykään, niin huikeen kivalta tuntui tää rata. Lisäksi kaikilla radoilla oli oikein kivat keppisuoritukset ja viimeisellä radalla pienestä epäröinnistä huolimatta tehtiin hyvä keinusuorituskin.
Nyt me sitten pidetään kisataukoa taas reilu kuukausi ennen kuin päästään baanoille. Onneksi tämä kuukausi on aika hyvin ohjelmoitu jo muuten niin ehkä odottavan aika ei tuu pitkäksi ;)
Ilmoitin Hermannin kolmelle radalle, hyppärin jätin väliin. Ihanaa oli kisapaikalla huomata, että pälyilyt ja jännittämiset eivät vaivanneet lainkaan. Sain itsellekin hyvän fiiliksen sitä myöden heti päälle.
Starttijärjestyksessä Heini ja Sakari starttasivat ennen meitä ja välissä oli ekalla radalla kolme ja muill neljä koirakkoa, mikä tarkoitti sitä, että mun oli Hermannin kanssa oltava valmiudessa myös omaan starttiin. Enemmän jännitin Heinin ja Sakarin suorituksia, kuin omiamme ;) Eka radalla Sakari vähän pälyili mun perään kun menivät lähtöön, mutta sitten radalle päästyä parivaljakko nakutteli hienonnäköisen nollan, jolla sijoittuivat kolmansiksi :)
Mulla ja Hermannilla kulki myös ekaksi radaksi oikein hyvin! Kolmannen hypyn riman päälle Hermanni hyppäsi ja se tietenkin putosi. Yksi kieltokin saatiin, kun en pysynyt suunnitelmassa vaihtaa puolta ennen suoraa putkea. Lopussa Hermanni ajautui yhden hypyn taakse ja suoritti sen takaakiertona suoraan menon sijaan, joten hylky, mutta tyytyväinen täytyy olla, että samaa rataa tehtiin ja puomin kontakti oli oikein mallikas!
Tokalla radalla Sakari jäi kesken radan ihmettelemään missä mä olen ja aikaa paloi... En käynyt lupaa antamassa parivaljakon lähtiessä tälle radalle, niin pojalle iski epäilys, saako mennä. Hyvin Heini sai kuitenkin pojan kalasteltua lopulta mukaansa ja kivan näköistä menoa oli jälleen muilta osin. Hermannin kanssa katkaistiin meidän piiiiiitkä hylkyputki, kun ainoa virhe tuli puomin alastulolta :P Olishan se nyt tietysti voinut tällä radalla osua, eikä sillä ekalla... Mutta vaikka mä olin suurimman osan radasta kamalan myöhässä, suoritti ipana esteet oikeassa järjestyksessä, eikä jättänyt tekemättä esteitä, eikä ohitellut tms. Kyllä se alkaa jo saamaan itsevarmuutta suorittamiseensa, jei! Pidinkin tätä nollana meille, vaikka se kontakti nyt jäikin suorittamatta. Vitosella yllettiin sijalle 6., nollalla oltais oltu kolmansia :P
Hyppärille mä en siis osallistunut ja sain saatella Heinin ja Sakarin lähtöön, nyt oli taas yhteistyö mallillaan, mutta kepeille menossa virhe ja taisi pudota myös yksi rima.
Viimeiselle radalle saattelin Heinin ja Sakarin myös lähdön lähelle ja meno olikin jälleen hyvää. AA-putkierottelussa Sakari kuitenkin sujahti putkeen Aalle menon sijaan, joten hylky tällä radalla. Kiva kuitenkin huomata, että Sakari kykenee perusvarmoihin suorituksiinsa muidenkin, kuin mun kanssa.
Hermannin kanssa meno tuntui siltä, että oltiin ihan liekeissä. Videolta ei niin hyvältä näytä, miltä tuntui, mutta tekemisen meininki antoi ihan hurjasti luottamusta meidän yhteistyöhön! Hylyksi meni tämäkin, kun Hermanni valitsi puomi-putkierottelussa vähän yllättävästi putken puomin sijaan. Yleensä Hermanni hakeutuu näissä helpommin puomille ja siihen luottaen jäi multa tuon kohdan ohjaus vajaaksi. Mutta vaikka ei se taas tuloslistassa näykään, niin huikeen kivalta tuntui tää rata. Lisäksi kaikilla radoilla oli oikein kivat keppisuoritukset ja viimeisellä radalla pienestä epäröinnistä huolimatta tehtiin hyvä keinusuorituskin.
Nyt me sitten pidetään kisataukoa taas reilu kuukausi ennen kuin päästään baanoille. Onneksi tämä kuukausi on aika hyvin ohjelmoitu jo muuten niin ehkä odottavan aika ei tuu pitkäksi ;)
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)