Kun Olgan jalka ei osoittanut pyhien aikana minkäänlaista toipumista, niin soitin eläinlääkäri Kari Ventelälle ja sain tutkimusajan tälle päivälle. Kauaa ei Ventelän tarvinnut Olgaa tutkia, kun saatiin diagnoosiksi, että polven eturistiside on poikki. Varasin leikkausajan ja keskiviikkona 4.1. operoidaan. On helpotus, että tiedetään missä vika on ja että se voidaan korjata, vähän huolestuttaa kuinka toipuminen lähtee käyntiin. Ainakin kaikki tutut ovat asiasta kuultuaan kovasti lähettäneet toipumisterveisiä, kiitos teille kaikille!
Taas kerran sain olla Olgasta ylpeä, kun se antoi tutkia ja kopeloida miten päin vain! On se niin rakas!
28.12.2011
26.12.2011
Konkka-Olga
Jouluaattona lähdettiin äitin ja koirien kanssa metsälenkille, että saavat vähän juosta. Kyllä siellä juostiinkin, kunnes Olga täydestä vauhdista kompastui ja alkoi huutaa suoraa huutoa. Olin ihan vieressä ja menin rauhoittelemaan Olgaa, mutta se vain huusi. Kun sain sen rauhoittumaan, yritin tutkailla mitä kävi ja huomasin, että se ei astu toiselle takajalalle lainkaan. Rauhallisesti konkattiin tielle asti, kävin hakemassa auton, ja sillä päästiin loppumatka mummulaan. Soitin Olgan kasvattaja -Sannalle ja sain ensiapuohjeet. Päätettiin, että ei lähdetä suoraan lääkäriin, koska tunnustelemalla ei löytynyt selkeää kohtaa, jota Olga olisi aristanut ja se antoi tutkia ja koskea vinkumatta. Kipaisin kotoa hakemassa homeopaattista Arnicaa ja Tainan luota Hipulta ylijääneitä kipulääkkeitä. Oli jokseenkin helpottavaa huomata, että koira ei tuntunut kipuilevan ja pystyi mm. makaamaan loukkaantuneen jalan päällä. Illalla Sanna, joka on perehtynyt hyvin tarkasti koiran anatomiaan, kävi vielä tutkimassa Olgan, eikä myöskään löytänyt rikkinäisiä luita. Todennäköisesti paha venähdys on kyseessä. Arnicalla hoidetaan, kipulääkkeitä ei ole tarvinnut antaa. Kaiken kaikkiaan Olga on levollinen, eikä esim. läähätä ja ruoka maistuu. Vielä Olga ei varaa painoa jalalle, mutta laskee sen maahan, pystyy sitä venyttämään ja unissa varpaat heiluvat vimmatusti. Olga on tiukassa tarkkailussa ja levossa, jos tilanne ei ala korjautua, niin sitten mennään lääkäriin. Toivottavasti ei tarvitse mennä.
18.12.2011
Jouluterveiset
27.11.2011
Kohti kolmosia
Lauantaiaamuna 26. päivä lähdettiin Miian, Nipsun, Hipun ja Sakarin kanssa jälleen kerran kohti Lietoa kisaamaan. Sakarille ja mulle nämä olivat tämän vuoden viimeiset kisat ja ohjelmassa kolme starttia sekä kakkosluokan korkkaus. Kakkoset kisasivat aamusta alkaen ja ykköset sen jälkeen. Lähdin kisoihin sillä fiiliksellä, etten ota mitään paineita. Tämä tuottikin hyvää tulosta. Eka rata meni ratavirheittä, mutta huomasin radalla jännittäväni ja ohjaus ei ollut parasta mahdollista, siitä johtuen Sakari teki kolme ylimääräistä mutkaa ja tulokseksi saimme yliaikaa 1.14. Videolta laskin, että useampi sekunti olisi menty miinukselle jos kaarteet olisivat jääneet pois. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä kakkosten korkkaus. Toka rata meni jo sujuvammin, puhtaana maaliin ja yli 5 sekuntia alle ihanneajan. Sitten jännitettiin muiden suorituksia. Sijoituksen piti olla kolmen parhaan joukossa, jotta kipailukirjaan kirjattaisiin LUVA. Viimeiseen koiraan saakka saimme jännittää, mutta pysyimme sijalla kaksi loppuun saakka. Matka kohti kolmosia on siis alkanut. Uskomatonta!
Kolmantena ratana oli hyppäri ja olin jo niin rennoissa fiiliksissä, että unohdin radan! ohjasin Sakarin yhdelle ylimääräiselle hypylle ennenkuin muistin minne piti mennä. Tästä siis hylky. Vähän mua nauratti omat toilailut.
Miia ja Hippu kisasivat samat radat, jokaiselta tuloksena hylky, kun Hippu aina ehtii livahtaa väärille teille.
Nipsu kisasi Miian kanssa toiset kisansa upeasti tuloksilla 5, sijoitus 3. ja nollavoitto. Niin alkoi Nipsunkin kilpailukirja täyttyä. Kaiken kaikkiaan hieno kisapäivä siis. Yhteensä kahdeksasta startista kaksi LUVAa ja kolme palkintosijaa, kannatti lähteä!
Viikon päästä maanantaina olisi tarkoitus vielä epistellä Noormarkussa, sitten jäädään treeni- ja kisatauolle loppuvuodeksi. Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa!
Muoks. Epistelyt jätettiin väliin koirien ja oman yskän takia. Koirat ei enää juurikaan yski, itsellä tuntuu olevan sitkeämmässä. Tauko on muutenkin ihan paikallaan :)
Kolmantena ratana oli hyppäri ja olin jo niin rennoissa fiiliksissä, että unohdin radan! ohjasin Sakarin yhdelle ylimääräiselle hypylle ennenkuin muistin minne piti mennä. Tästä siis hylky. Vähän mua nauratti omat toilailut.
Miia ja Hippu kisasivat samat radat, jokaiselta tuloksena hylky, kun Hippu aina ehtii livahtaa väärille teille.
Nipsu kisasi Miian kanssa toiset kisansa upeasti tuloksilla 5, sijoitus 3. ja nollavoitto. Niin alkoi Nipsunkin kilpailukirja täyttyä. Kaiken kaikkiaan hieno kisapäivä siis. Yhteensä kahdeksasta startista kaksi LUVAa ja kolme palkintosijaa, kannatti lähteä!
Viikon päästä maanantaina olisi tarkoitus vielä epistellä Noormarkussa, sitten jäädään treeni- ja kisatauolle loppuvuodeksi. Tästä on hyvä ensi vuonna jatkaa!
Muoks. Epistelyt jätettiin väliin koirien ja oman yskän takia. Koirat ei enää juurikaan yski, itsellä tuntuu olevan sitkeämmässä. Tauko on muutenkin ihan paikallaan :)
13.11.2011
Asenne kohdallaan -toivottuja tuloksia!
Jippii!!! Nyt me se tehtiin Sakarin kanssa! Kaks nollaa saman päivän aikana ja SERTI, mä en meinaa uskoo... Oli eka kerta mulle ikinä, kun sain psyykattua itteni sellaseen moodiin, että pystyin ohjaamaan huolella ja hyvällä draivilla molemmat radat! Sakari on niin taitava! Minoon sanaton, kattokaa itte!
Ai niin, Hipun kanssa otettiin päivän ekana koirakkona hylky, mutta meillä oli kivaa!
Ja kun mulla työvuorot vielä vähän muuttu, niin startataan Sakarin kanssa tänä vuonna vielä kerran Liedossa parin viikon päästä.
Ai niin, Hipun kanssa otettiin päivän ekana koirakkona hylky, mutta meillä oli kivaa!
Ja kun mulla työvuorot vielä vähän muuttu, niin startataan Sakarin kanssa tänä vuonna vielä kerran Liedossa parin viikon päästä.
7.11.2011
Valitusvirsi
Vöyrin kisat sitten oli ja meni. Ensin ajattelin, että en tee niistä kisoista päivitystä lainkaan, jäi niin huono fiilis. Mutta jos nyt sitten muutamalla sanalla niitäkin kommentoisin. Hippu oli meillä edellisen yön, kun lähtö kisoihin oli aamulla 4.15. (Hippu kisasi Miian kanssa) En ruokkinut koiria siihen aikaan, mikä luultavasti oli yksi syy Sakarin keskittymättömyyteen. Hippu sai ruoan kun päästiin perille, mutta Sakarilla oli siinä vaiheessa vajaa tunti aikaa ekaan starttiin ja päätin ruokkia sen vasta molempien starttien jälkeen. Kisat olivat ratsastusmaneesissa, mutta ihan kauheasti hajut eivät vieneet, ennemminkin äänet hötkäyttelivät. Pienetkin kolaukset ja haukahdukset tuntuivat vaikuttavan Sakariin. Ihan uutta. Eka rata meni jotenkuten: kepeiltä vitonen ja yksi pyörähdys yhden hypyn edessä, saldo 10 + yliaikaa. Ja kun koira ei toiminut, aloin itse jännittää ja koko rata oli yhtä takkuamista. Toka rata vaikutti rataantutustumisessa ihan kivalta ja helpohkolta, vaan ei sitä sitten ollut. Kolme kieltoa johti hylkäykseen ja kun koira haahuili ihan omiaan niin päätin jättää radan kesken.
Tämä oli varmaan sellainen näinkinvoikäydä- päivä, mutta jotenkin se silti tuntui isolta pettymykseltä. Kuitenkin oon kohta kymmenen vuotta agilityä harrastanut ja Sakari on ensimmäinen koira, jonka suorituksiin on voinut luottaa. Sen kanssa on kaikki ollut niin helppoa verrattuna aiempiin koiriin, kun sillä on motivaatiota ja se oppii nopeasti. Kyllä mä tiedän että agility on tällaista, mutta olis ihan kiva jos jo nyt pääsisi edes vähän helpommalla etenemään. Musta tuntuu, että mä en osaa mitään ja menen vaan takapakkia...
Viikon päästä uudet kisat, toivottavasti valitus oli tässä. Silloin menen Hipunkin kanssa yhden startin ja päästään starttaamaan koko kisojen ekana! Jippii, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... :)
Tämä oli varmaan sellainen näinkinvoikäydä- päivä, mutta jotenkin se silti tuntui isolta pettymykseltä. Kuitenkin oon kohta kymmenen vuotta agilityä harrastanut ja Sakari on ensimmäinen koira, jonka suorituksiin on voinut luottaa. Sen kanssa on kaikki ollut niin helppoa verrattuna aiempiin koiriin, kun sillä on motivaatiota ja se oppii nopeasti. Kyllä mä tiedän että agility on tällaista, mutta olis ihan kiva jos jo nyt pääsisi edes vähän helpommalla etenemään. Musta tuntuu, että mä en osaa mitään ja menen vaan takapakkia...
Viikon päästä uudet kisat, toivottavasti valitus oli tässä. Silloin menen Hipunkin kanssa yhden startin ja päästään starttaamaan koko kisojen ekana! Jippii, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... :)
23.10.2011
Pienestä kiinni
Viikko sitten sunnuntaina lähdettiin aamulla puoli seittemän Kirsin, Miinan, ja Sakarin kanssa Lietoon kisailemaan yhteensä viisi starttia. Perla tuli myös mukaan tutustumaan kisatunnelmaan. Perillä oltiin hyvissä ajoin ja ehdittiin lämmittää koirat reippaalla lenkillä.
Kahdella ensimmäisellä radalla tuomarina oli Elina Hannikainen ja radat olivat mukavia ja eteneviä. Aiemmista kisoista poiketen meidän ekakin startti sujui hienosti. Ratavirheitä saatiin viisi, kun Sakari palasi yhdestä putkesta kesken kaiken takaisin. Ihanneaika alittui juuri ja juuri (-0,61). Tällä tuloksella oltiin sijalla kaksi. Palkinnoksi saimme kisalahjakortin, joka on tarkoitus tuhlata heti seuraavissa ATT:n kisoissa 13.11. A-kisassa ei nollilla juurikaan juhlittu muutenkaan; minit, medit ja maksit, kaikkiaan 62 koirakkoa, tekivät yhteensä 3 nollatulosta.
Toiselta radalta saimme saman tuloksen; yksi kielto putkelta ja niukka ihanneajan alitus (-0,34). Sijoitus tällä kertaa 7.
Kolmas rata oli Allan Mattssonin hyppäri. Tämä rata oli jo vähän kiemuraisempi, mutta kiva rata kaiken kaikkiaan. Yksi kohta radasta olisi pitänyt ohjata toisin kuin tein. Takaaleikkauksen sijasta kun olisin valssannut, niin todennäköisesti meillä olisi toinen LUVA plakkarissa, mutta kun ei. Ihanneaikakin alittui yli seitsemän sekuntia. Sijoitus 4. Ihan pieni harmitus jäi, kun ei ole tuuria, niin ei ole. Sakariin täytyy kyllä olla tyytyväinen. On se vaan hieno kisakaveri! Jaksoi hienosti nytkin vetää kolme kisaa hyvällä draivilla. Ja se hylkyputkikin saatiin poikki!
Sitten oli vielä Miinan kahden radan vuoro. Eka radalta hylky ja toiselta vitonen ja viitisen sekuntia yliaikaa.
Päivä oli pitkä, mutta mukava, kotona oltiin illalla yhdeksän aikaan.
Eilen käytiin hakemassa vinkkejä Männistön Päiviltä ja kivat treenit oli. Haastava ratapätkä, jonka Sakari olisi varmasti handlannut hienosti, jos ohjaajana ei olisi tällainen tumpula :) Vielä olisi parit kisat tiedossa tänä vuonna, sitten mulla alkaa työkiireet haitata harrastuksia. Mutta vielä neljä starttia ennen taukoa.
Tässä taasen todistusaineisto.
Edellinenkin päivitys on nyt täydennetty videoilla ja yksi korjaus on tehty tekstiin.
Kahdella ensimmäisellä radalla tuomarina oli Elina Hannikainen ja radat olivat mukavia ja eteneviä. Aiemmista kisoista poiketen meidän ekakin startti sujui hienosti. Ratavirheitä saatiin viisi, kun Sakari palasi yhdestä putkesta kesken kaiken takaisin. Ihanneaika alittui juuri ja juuri (-0,61). Tällä tuloksella oltiin sijalla kaksi. Palkinnoksi saimme kisalahjakortin, joka on tarkoitus tuhlata heti seuraavissa ATT:n kisoissa 13.11. A-kisassa ei nollilla juurikaan juhlittu muutenkaan; minit, medit ja maksit, kaikkiaan 62 koirakkoa, tekivät yhteensä 3 nollatulosta.
Toiselta radalta saimme saman tuloksen; yksi kielto putkelta ja niukka ihanneajan alitus (-0,34). Sijoitus tällä kertaa 7.
Kolmas rata oli Allan Mattssonin hyppäri. Tämä rata oli jo vähän kiemuraisempi, mutta kiva rata kaiken kaikkiaan. Yksi kohta radasta olisi pitänyt ohjata toisin kuin tein. Takaaleikkauksen sijasta kun olisin valssannut, niin todennäköisesti meillä olisi toinen LUVA plakkarissa, mutta kun ei. Ihanneaikakin alittui yli seitsemän sekuntia. Sijoitus 4. Ihan pieni harmitus jäi, kun ei ole tuuria, niin ei ole. Sakariin täytyy kyllä olla tyytyväinen. On se vaan hieno kisakaveri! Jaksoi hienosti nytkin vetää kolme kisaa hyvällä draivilla. Ja se hylkyputkikin saatiin poikki!
Sitten oli vielä Miinan kahden radan vuoro. Eka radalta hylky ja toiselta vitonen ja viitisen sekuntia yliaikaa.
Päivä oli pitkä, mutta mukava, kotona oltiin illalla yhdeksän aikaan.
Eilen käytiin hakemassa vinkkejä Männistön Päiviltä ja kivat treenit oli. Haastava ratapätkä, jonka Sakari olisi varmasti handlannut hienosti, jos ohjaajana ei olisi tällainen tumpula :) Vielä olisi parit kisat tiedossa tänä vuonna, sitten mulla alkaa työkiireet haitata harrastuksia. Mutta vielä neljä starttia ennen taukoa.
Tässä taasen todistusaineisto.
Edellinenkin päivitys on nyt täydennetty videoilla ja yksi korjaus on tehty tekstiin.
10.10.2011
Aina ei voi voittaa
Viikko sitten sunnuntaina käytiin epistelemässä Porissa Sakarin ja Olgan kanssa kenraalina Noormarkun kisoille. Sakari osallistui kilpailevien agility- ja hyppyradalle ja Olga samoin kilpailevien agilityradalle. Herra SuperSakari paineli agilityradan sellaista tahtia, että ohjaajalta meinasi mennä ohjauksessa sormi suuhun ja ohjaus oli aikamoista hakemista. Kaikesta huolimatta ratavirheitä vain 5 ja minien nopein aika. Sijoitus 2. Hyppyrata oli kinkkisempi ja sieltä hylky, mutta sattui sinnekin hyvää pätkää.
Olga suoritti radan omaan tyyliinsä: hitaasti, mutta varmasti. Yhdesssä kulmassa piti käydä ihmettelemässä ratahenkilöä, ratavirheitä taisi tulla myös 5 (korjattu tieto, ratavirheitä 10) ja yliaikaa jonkun verran.
8.10. oli sitten viralliset kisat Noormarkussa. Olin ilmoittanut molemmat koirat molemmille radoille, eli Sakari mini1-luokkaan ja Olga maksikakkosiin. Tavoitteena oli saada Sakarille ainakin yksi nolla lisää, mutta kuinkas kävikään. Agilityrata oli kaoottinen. Koiralla jälleen turbovauhtinappula pohjassa + hieman kinkkinen ykkösten rata x ohjaaja kuutamolla kun koira painelee lujempaa kuin kuvittelisi = hylky, huono sellainen...
Hyppyrata oli profiililtaan etenevämpi ja siitä olisi nollan saanutkin, ellei Sakari olisi sujahtanut putkeen numero 3 väärästä päästä. Oma moka, joten ei auta valittaa. Tämä oli kuitenkin sarjaa hyvä hylky. Vauhtia oli ja muuten sitten tehtiinkin puhdas rata. Täytyy toivoa ettei jäänyt hylkyputki päälle, viikon päästä kisataan kolme kisaa Liedossa.
Olgalle en ollut asettanut muita tavoitteita, kuin tehdä tulos, että saadaan etelävenäläinen tämänkin vuoden tilastoihin startanneeksi roduksi. Olga oli iloisella tuulella ja mummun tekemää pannaria oli palkkana. Kakkosilla oli hyppyrata ensin ja Olga kulki tuttuun tyyliin, ratavirheitä viisi ja yliaikaa reilu 18 sekuntia. Maksikakkosissa saatiin kolme tulosta ja näin ollen Olga oli sijalla kolme.
Agilityradalla saatiin samoin ratavirheitä viisi keppien loppupäästä ja kun korjasin kepit alusta niin yliaikaa huimat 30 sekuntia ;) Mutta huviajeluksi kisat olivat kuitenkin Olgan osalta onnistuneet. En aamulla lähtiessä ihan osannut ajatella, että Olga olisi se, joka tuo palkintoja kotiin =D
Sunnuntaina molemmat koirat palkittiin hieronnalla. Ajelin Alastarolle, jossa koirahierojaopiskelijat tekivät hieronnan käytännön harjoituksena. Myös Ruuti pääsi mukaan. Sakari jännitti aluksi hetken, mutta rentoutui sitten nauttimaan käsittelystä. Olgahan on ollut useamman kerran hierottavana, joten se osasi nauttia heti alusta pitäen. Isompia jumeja ei löytynyt kummaltakaan, jotain pientä kireyttä vainen. Nyt sitten Sakarin kanssa vetreänä kohti seuraavia kisoja. Tai siis Sakari on vetreä, minä en niinkään :)
Olgan radat, ekaksi B-kisa ja sitten A
Olga suoritti radan omaan tyyliinsä: hitaasti, mutta varmasti. Yhdesssä kulmassa piti käydä ihmettelemässä ratahenkilöä, ratavirheitä taisi tulla myös 5 (korjattu tieto, ratavirheitä 10) ja yliaikaa jonkun verran.
8.10. oli sitten viralliset kisat Noormarkussa. Olin ilmoittanut molemmat koirat molemmille radoille, eli Sakari mini1-luokkaan ja Olga maksikakkosiin. Tavoitteena oli saada Sakarille ainakin yksi nolla lisää, mutta kuinkas kävikään. Agilityrata oli kaoottinen. Koiralla jälleen turbovauhtinappula pohjassa + hieman kinkkinen ykkösten rata x ohjaaja kuutamolla kun koira painelee lujempaa kuin kuvittelisi = hylky, huono sellainen...
Hyppyrata oli profiililtaan etenevämpi ja siitä olisi nollan saanutkin, ellei Sakari olisi sujahtanut putkeen numero 3 väärästä päästä. Oma moka, joten ei auta valittaa. Tämä oli kuitenkin sarjaa hyvä hylky. Vauhtia oli ja muuten sitten tehtiinkin puhdas rata. Täytyy toivoa ettei jäänyt hylkyputki päälle, viikon päästä kisataan kolme kisaa Liedossa.
Olgalle en ollut asettanut muita tavoitteita, kuin tehdä tulos, että saadaan etelävenäläinen tämänkin vuoden tilastoihin startanneeksi roduksi. Olga oli iloisella tuulella ja mummun tekemää pannaria oli palkkana. Kakkosilla oli hyppyrata ensin ja Olga kulki tuttuun tyyliin, ratavirheitä viisi ja yliaikaa reilu 18 sekuntia. Maksikakkosissa saatiin kolme tulosta ja näin ollen Olga oli sijalla kolme.
Agilityradalla saatiin samoin ratavirheitä viisi keppien loppupäästä ja kun korjasin kepit alusta niin yliaikaa huimat 30 sekuntia ;) Mutta huviajeluksi kisat olivat kuitenkin Olgan osalta onnistuneet. En aamulla lähtiessä ihan osannut ajatella, että Olga olisi se, joka tuo palkintoja kotiin =D
Sunnuntaina molemmat koirat palkittiin hieronnalla. Ajelin Alastarolle, jossa koirahierojaopiskelijat tekivät hieronnan käytännön harjoituksena. Myös Ruuti pääsi mukaan. Sakari jännitti aluksi hetken, mutta rentoutui sitten nauttimaan käsittelystä. Olgahan on ollut useamman kerran hierottavana, joten se osasi nauttia heti alusta pitäen. Isompia jumeja ei löytynyt kummaltakaan, jotain pientä kireyttä vainen. Nyt sitten Sakarin kanssa vetreänä kohti seuraavia kisoja. Tai siis Sakari on vetreä, minä en niinkään :)
Olgan radat, ekaksi B-kisa ja sitten A
18.9.2011
Ja taas kisailtiin
Eilen kisailtiin gööttien agilitymestaruuksista Seinäjoella. Ykkösluokassa ei ollut muita gööttejä, joten siltä osin meillä ei ollut vastustajia.
A-rata meni, niinkuin kisojen ekat radat tähän asti ovat menneet eli ei vielä ihan täysipainoista keskittymistä ole havaittavissa. Tulos tehtiin kuitenkin, 15 ratavirhettä ja 15,18 yliaikaa. Tällä kertaa kaks kieltoa putkilta ja puomin alastulolta 5. Positiivista oli hienot kepit ja keinu. Mukavaa on sekin, että ei tehdä joka kisoissa samoja virheitä :)
B-rata oli sitten ihan toista luokkaa. Vauhtia oli reippaasti, ihanneaika alittui 11,80 sekuntia. Muuten puhdas rata, mutta Aan alastulolta vitonen. Loistava poika! Nyt vähän hiotaan noita kontakteja ennen seuraavia kisoja. Mua ei oikein edes osaa harmittaa tuo vitonen, kun Sakari on niin taitava kuitenkin ikäisekseen. Eikä meillä ole niin kiire päästä kakkosiin, ykkösissä on hyvä harjoitella kisaamista.
Näillä tuloksilla Sakari on nyt sitten ykkösluokan Gööttimestari 2011!
Videoita ei näistä radoista ole, kun kannustusjoukoissa ei ollut halukasta kuvaajaa. Mukana kannustamassa oli äiti ja isä sekä kummityttö Vilma. koirakavereista Olga ja Ruuti pääsivät myös mukaan kisatunnelmiin.
Ylpeä poika mestaruuspokaaleineen
Tänään oli oman seuran järjestämä match show. Olin kehäänkutsujana ja kehäsihteerinä, joten omat koirat eivät osallistuneet varsinaisiin luokkiin. Sakari pääsi kuitenkin 6-vuotiaan Annin kanssa lapsi ja koira-kisaan. Yhteisen sävelen löytyminen meinasi tuottaa vähän hankaluuksia, mutta reippaasti Anni sai Sakarin esitettyä.
A-rata meni, niinkuin kisojen ekat radat tähän asti ovat menneet eli ei vielä ihan täysipainoista keskittymistä ole havaittavissa. Tulos tehtiin kuitenkin, 15 ratavirhettä ja 15,18 yliaikaa. Tällä kertaa kaks kieltoa putkilta ja puomin alastulolta 5. Positiivista oli hienot kepit ja keinu. Mukavaa on sekin, että ei tehdä joka kisoissa samoja virheitä :)
B-rata oli sitten ihan toista luokkaa. Vauhtia oli reippaasti, ihanneaika alittui 11,80 sekuntia. Muuten puhdas rata, mutta Aan alastulolta vitonen. Loistava poika! Nyt vähän hiotaan noita kontakteja ennen seuraavia kisoja. Mua ei oikein edes osaa harmittaa tuo vitonen, kun Sakari on niin taitava kuitenkin ikäisekseen. Eikä meillä ole niin kiire päästä kakkosiin, ykkösissä on hyvä harjoitella kisaamista.
Näillä tuloksilla Sakari on nyt sitten ykkösluokan Gööttimestari 2011!
Videoita ei näistä radoista ole, kun kannustusjoukoissa ei ollut halukasta kuvaajaa. Mukana kannustamassa oli äiti ja isä sekä kummityttö Vilma. koirakavereista Olga ja Ruuti pääsivät myös mukaan kisatunnelmiin.
Ylpeä poika mestaruuspokaaleineen
Tänään oli oman seuran järjestämä match show. Olin kehäänkutsujana ja kehäsihteerinä, joten omat koirat eivät osallistuneet varsinaisiin luokkiin. Sakari pääsi kuitenkin 6-vuotiaan Annin kanssa lapsi ja koira-kisaan. Yhteisen sävelen löytyminen meinasi tuottaa vähän hankaluuksia, mutta reippaasti Anni sai Sakarin esitettyä.
10.9.2011
Pitäis miettiä mitä lupaa...
Tänään oli vuorossa Nokian kisat. Seittemän maissa hain Hipun kyytiin ja jätin Olgan Tainalle. Hain vielä Miian, Nipsun, Sonjan ja Titan mukaan. Sonja, Nipsu ja Titta olivat kannustusjoukkoina.
Sakarin eka rata oli ihan räpellystä ja meni ihan häröilyksi. Tulos 30,49(15 virhettä ja 15,49 yliaikaa). Ilmeisesti uudet kisapaikat haittaavat vielä keskittymiskykyä.
Ratojen välissä poikkesin kokeilemaan Sakarille Pompan takkia, mutta en vielä aikonut ostaa sitä. Sanoin siinä sitten, että jos teet nollan niin saat sen.
Ja eikun seuraavalle radalle. Poika vissiin halus takin, koska puhtaalla radalla tultiin maaliin. Ajasta ei ollut mitään käsitystä, vähän varmistelua rata oli.
Myöhemmin sitten selvisi, että aika oli -2.29 ja voitettiin luokka!!
Sakari sai siis hienon takin ja muita palkintoja.
Kiitos vielä nollan sponsoreille Kirsille ja Merville, joilta kummaltakin sain puolikkaaseen starttiin oikeuttavat kisalahjakortit =)
Hippu kisasi kaksi hienoa rataa Miian kanssa, molemmilla pienet lipsahdukset ja hylky tuloksissa, mutta upeaa menoa vähällä harjoittelulla.
Ens viikolla sitten gööttimestaruudet Seinäjoella.
Sakarin eka rata oli ihan räpellystä ja meni ihan häröilyksi. Tulos 30,49(15 virhettä ja 15,49 yliaikaa). Ilmeisesti uudet kisapaikat haittaavat vielä keskittymiskykyä.
Ratojen välissä poikkesin kokeilemaan Sakarille Pompan takkia, mutta en vielä aikonut ostaa sitä. Sanoin siinä sitten, että jos teet nollan niin saat sen.
Ja eikun seuraavalle radalle. Poika vissiin halus takin, koska puhtaalla radalla tultiin maaliin. Ajasta ei ollut mitään käsitystä, vähän varmistelua rata oli.
Myöhemmin sitten selvisi, että aika oli -2.29 ja voitettiin luokka!!
Sakari sai siis hienon takin ja muita palkintoja.
Kiitos vielä nollan sponsoreille Kirsille ja Merville, joilta kummaltakin sain puolikkaaseen starttiin oikeuttavat kisalahjakortit =)
Hippu kisasi kaksi hienoa rataa Miian kanssa, molemmilla pienet lipsahdukset ja hylky tuloksissa, mutta upeaa menoa vähällä harjoittelulla.
Ens viikolla sitten gööttimestaruudet Seinäjoella.
4.9.2011
Synttäribileet!
Siitä on huomenna jo kuusi vuotta, kun Olga tuli uneeni kertomaan syntymästään, siispä juhlistimme tapahtumaa pitämällä rennot ja pienimuotoiset juhlat. Tarjolla oli herkkuja ja onnittelupuheita! Koirakaveriston parhaimmat eli Hippu ja Sakari olivat paikalla, tosin Olgan ystäväpiiri onkin aika suppea...
Onnittelut äitin kultamurulle <3 sekä siskoplikka Ruutille!
Onnittelut äitin kultamurulle <3 sekä siskoplikka Ruutille!
3.9.2011
Nyt se on tehty,
ekat oikeat viralliset kisat Sakarin kanssa käyty kisaamassa!
Pieneltä voitolta tuntui jo aamulla, kun kisakirjaan laitettiin rasti ruutuun mini! Hilkulla se oli, mutta tuomari Johanna Wüthrich sai kuin saikin Sakarin mahtumaan 35 cm mitan alle, jee!
Kisajännitys oli odotettua lievempää, yönkin nukuin ihan hyvin, ehkä mä alan kehittyä.
Eka radalla Sakari oli aavistuksen haahu, piti tehdä vähän ylimääräisiä kaarroksia, kepeillä tuli virheitä, samoin aan alastulokontaktilta ja yksi rima alas. Myös hieman yliaikaa. Tulos kuitenkin saatiin ja se oli 23,91. Sijoitus 10.
Toka rata olikin sitten jo tutumpaa Sakaria. Hommia tehtiin tarkasti ja hyvällä draivilla. Keinusta tuli kuitenkin lentokeinu ja siitä vitonen. Tällä radalla etenemä 3,7 metriä sekunnissa, ihanneaika alittui 10,56 sekuntia. Tulos siis 5 ja sija 5.
Kolmas rata oli hyppäri, vitonen kepeiltä ja putkeen törmäyksestä, aika -3,57 ja saldo 10, sijoitus 13.
Tästä on hyvä jatkaa seuraaviin kisoihin, jotka onkin jo viikon päästä.
Sitä ennen kuitenkin juhlitaan Olgan ja Ruutin 6-vuotissynttäreitä maanantaina!
ps. Aiempiin Musti&Mirri-cup-päivityksiin on nyt lisätty videot
Pieneltä voitolta tuntui jo aamulla, kun kisakirjaan laitettiin rasti ruutuun mini! Hilkulla se oli, mutta tuomari Johanna Wüthrich sai kuin saikin Sakarin mahtumaan 35 cm mitan alle, jee!
Kisajännitys oli odotettua lievempää, yönkin nukuin ihan hyvin, ehkä mä alan kehittyä.
Eka radalla Sakari oli aavistuksen haahu, piti tehdä vähän ylimääräisiä kaarroksia, kepeillä tuli virheitä, samoin aan alastulokontaktilta ja yksi rima alas. Myös hieman yliaikaa. Tulos kuitenkin saatiin ja se oli 23,91. Sijoitus 10.
Toka rata olikin sitten jo tutumpaa Sakaria. Hommia tehtiin tarkasti ja hyvällä draivilla. Keinusta tuli kuitenkin lentokeinu ja siitä vitonen. Tällä radalla etenemä 3,7 metriä sekunnissa, ihanneaika alittui 10,56 sekuntia. Tulos siis 5 ja sija 5.
Kolmas rata oli hyppäri, vitonen kepeiltä ja putkeen törmäyksestä, aika -3,57 ja saldo 10, sijoitus 13.
Tästä on hyvä jatkaa seuraaviin kisoihin, jotka onkin jo viikon päästä.
Sitä ennen kuitenkin juhlitaan Olgan ja Ruutin 6-vuotissynttäreitä maanantaina!
ps. Aiempiin Musti&Mirri-cup-päivityksiin on nyt lisätty videot
29.8.2011
Nonni
15.8.2011
Normihommia ja epänormihommia
Agility edustaa yllättäen niitä normihommia. Torstaina 11. päivä oli Musti&Mirri-cupin finaali Sastamalassa ja lähdettiin tietysti kisailemaan. Sakarin kanssa menin taas mölliradan kaksi kertaa ja avoimen kerran. Tällä kertaa saimme molemmilta möllikierroksilta tulokseksi kympin. Eka radalla Sakari luki ohjausta tarkasti ja livahti väärään päähän putkea, kun itse väistin hypyn siivekettä. Toka kierroksella Sakari teki loppuradalla yhden ylimääräisen hypyn. Ja kun mölliradalla saa hylkäyksestä kympin, niin se oli sitten tuloksena. Olinkin sitten aivan äimänä, kun sijoituksemme oli toinen! Kolmansiksi tulivat myös kympillä (palkkauksesta, puhtaalla radalla) seurakaverimme Nipsu ja Miia!
Avoimen rata vaikutti tutustumisessa melko vaikealta eikä odotuksia ollut, lähinnä keppi-, rengas- ja keinuharjoittelun vuoksi osallistuimme. Sakarilla olikin vauhti ja draivi päällä ja tuloksena 10,54. Virheet otettiin kepeiltä, jonka aloituksen sössin kaksi kertaa, korjailuista myös yliaika. Muuten aivan upea rata ja hyvän mielen kruunasi sijoituksemme, joka oli kolmas!
Eikä siinä vielä kaikki, selkä vääränä saimme kantaa palkintoja kotiin, kun koko cupissa sijoituksemme oli toinen! Kolmanneksi tulleella koirakolla Leenalla ja Mahlalla oli sama pistemäärä, mutta finaalipäivän tulos ratkaisi sijoituksen meidän eduksi. Toivottavasti virallisellakin uralla jatkuisi samanlainen tahti. Mutta nyt on ainakin harjoiteltu myös palkintopallilla oloa ;)
Avoimessa luokassa starttasi makseissa Hippu sekä Miian että Kirsin kanssa. Tuloksena molemmille hylky. Kirsi ja Miina starttasivat myös ja voittivat maksiavoimet nollalla!
Sitten niitä epänormihommia. Kankaanpäässä järjestettiin gööttiyhdistyksen paimennustaipumustesti 12.-13.8. Ilmoitin Sakarin testiin keväällä heti, kun se oli mahdollista. Ilman mitään sen kummempia odotuksia, kun ei se oikein kovin tunnu paimentavan mitään, mitä nyt joskus Olgaa hakee, kun se jää porukasta liian kauas. Olin testissä myös talkoolaisena ja oli mukava saada taas uusia tuttuja göötti-ihmisistä. Perjantaina iltapäivällä oli Sakarin vuoro käydä tutustumassa hiehoihin. Sakari oli aluksi kiinnostunut ja meinasi yrittää tehdäkin jotain, mutta kun yksi kovapäisempi kanttura otti kunnon katsekontaktin, niin innostus lopahti. Ilmeisesti tuomari havaitsi Sakarissa kuitenkin jotain, koska laitumella kävi myös apukoira näyttämässä mallia. Sakari ei kuitenkaan syttynyt ja tulos oli: ei osoita paimennustaipumusta. Tuomari sanoi meille, että jonain toisena päivänä tulos olisi voinut olla toisenlainen. Sakarilta puuttui itseluottamusta ja hiehotkin alkoivat iltapäivästä olla hieman kyllästyneitä koiriin. Perjantaina testattiin Ihahhurjista myös Alva (Halla) tuloksella ei osoita paimenustaipumusta ja Arne (Hessu) tuloksella erittäin hyvä paimennustaipumus.
Illalla saimme vieraaksemme Sakarin Aava-siskon ihmisineen ja sisarukset nauttivat jälleennäkemisestä painimalla ja riekkumalla. Me ihmiset käyttäydyimme vähän sivistyneemmin ;)
Lauantaina menin aamulla takaisin hommiin ja päivällä testattiin sitten Aava (Ihahhurja Aune) tuloksella hyvä paimennustaipumus. Mukava oli nähdä myös pentueen isä Otso (Konnunkodon Elendil) joka ei osoittanut taipumusta. Kiva oli nähdä teitä kaikkia, sekä koiria että ihmisiä, toivottavasti nähdään taas pian!
Kuvia tuli otettua kaikista sukulaisista, mutta kun oma kone on rikki niin en niitä saa tänne ladattua. Samoin kuin agilityvideot on kuvattuna, mutta ei vielä jaettavissa
Avoimen rata vaikutti tutustumisessa melko vaikealta eikä odotuksia ollut, lähinnä keppi-, rengas- ja keinuharjoittelun vuoksi osallistuimme. Sakarilla olikin vauhti ja draivi päällä ja tuloksena 10,54. Virheet otettiin kepeiltä, jonka aloituksen sössin kaksi kertaa, korjailuista myös yliaika. Muuten aivan upea rata ja hyvän mielen kruunasi sijoituksemme, joka oli kolmas!
Eikä siinä vielä kaikki, selkä vääränä saimme kantaa palkintoja kotiin, kun koko cupissa sijoituksemme oli toinen! Kolmanneksi tulleella koirakolla Leenalla ja Mahlalla oli sama pistemäärä, mutta finaalipäivän tulos ratkaisi sijoituksen meidän eduksi. Toivottavasti virallisellakin uralla jatkuisi samanlainen tahti. Mutta nyt on ainakin harjoiteltu myös palkintopallilla oloa ;)
Avoimessa luokassa starttasi makseissa Hippu sekä Miian että Kirsin kanssa. Tuloksena molemmille hylky. Kirsi ja Miina starttasivat myös ja voittivat maksiavoimet nollalla!
Sitten niitä epänormihommia. Kankaanpäässä järjestettiin gööttiyhdistyksen paimennustaipumustesti 12.-13.8. Ilmoitin Sakarin testiin keväällä heti, kun se oli mahdollista. Ilman mitään sen kummempia odotuksia, kun ei se oikein kovin tunnu paimentavan mitään, mitä nyt joskus Olgaa hakee, kun se jää porukasta liian kauas. Olin testissä myös talkoolaisena ja oli mukava saada taas uusia tuttuja göötti-ihmisistä. Perjantaina iltapäivällä oli Sakarin vuoro käydä tutustumassa hiehoihin. Sakari oli aluksi kiinnostunut ja meinasi yrittää tehdäkin jotain, mutta kun yksi kovapäisempi kanttura otti kunnon katsekontaktin, niin innostus lopahti. Ilmeisesti tuomari havaitsi Sakarissa kuitenkin jotain, koska laitumella kävi myös apukoira näyttämässä mallia. Sakari ei kuitenkaan syttynyt ja tulos oli: ei osoita paimennustaipumusta. Tuomari sanoi meille, että jonain toisena päivänä tulos olisi voinut olla toisenlainen. Sakarilta puuttui itseluottamusta ja hiehotkin alkoivat iltapäivästä olla hieman kyllästyneitä koiriin. Perjantaina testattiin Ihahhurjista myös Alva (Halla) tuloksella ei osoita paimenustaipumusta ja Arne (Hessu) tuloksella erittäin hyvä paimennustaipumus.
Illalla saimme vieraaksemme Sakarin Aava-siskon ihmisineen ja sisarukset nauttivat jälleennäkemisestä painimalla ja riekkumalla. Me ihmiset käyttäydyimme vähän sivistyneemmin ;)
Lauantaina menin aamulla takaisin hommiin ja päivällä testattiin sitten Aava (Ihahhurja Aune) tuloksella hyvä paimennustaipumus. Mukava oli nähdä myös pentueen isä Otso (Konnunkodon Elendil) joka ei osoittanut taipumusta. Kiva oli nähdä teitä kaikkia, sekä koiria että ihmisiä, toivottavasti nähdään taas pian!
Kuvia tuli otettua kaikista sukulaisista, mutta kun oma kone on rikki niin en niitä saa tänne ladattua. Samoin kuin agilityvideot on kuvattuna, mutta ei vielä jaettavissa
1.8.2011
Erkkari 2011
Lauantaina tehtiin reissu Tuorlaan, tällä kertaa gööttien erikoisnäyttelyyn. Useampana vuonna on oltu juhannuskisoissa samassa paikassa, tänä vuonna ne jätettiin väliin ja käytiin sitten korvaukseksi näytelmöimässä tutulla kentällä. Sakari kulki tällä kertaa kehässä hyvin eikä turhia haistellut, mitä vähän aluksi pelkäsin. Pöydällä tönötti oikein nätisti siihen saakka, kun tuomari tuli tutkimaan. Silloin piti vähän käivärrellä, mutta kyllä tuomari sai tunnustelut tehtyä ja hampaat katsottua. Arvostelu kuului näin:
Good head. Good bite and dentation. Little straight in shoulder. Good body shape. OK behind and coming towards in movement. Moves ok in the ring
Tulos tutusti Jun EH.
Sakari käyttäytyi tapansa mukaan mallikelpoisesti ja jaksoi olla koko päivän kiltisti vaikka olikin kuuma eikä kovin paljoa tekemistä.
Alunperin olin miettinyt syksylle vielä ryhmänäyttelyä Sastamalassa, mutta taidetaan keskittyä nyt kuitenkin vaan toimintapuoleen eli agilityyn. Ja parin viikon päästä käydään katsomassa lehmiä laitumella ja ihmetellään mitä niille pitäisi tehdä...
Good head. Good bite and dentation. Little straight in shoulder. Good body shape. OK behind and coming towards in movement. Moves ok in the ring
Tulos tutusti Jun EH.
Sakari käyttäytyi tapansa mukaan mallikelpoisesti ja jaksoi olla koko päivän kiltisti vaikka olikin kuuma eikä kovin paljoa tekemistä.
Alunperin olin miettinyt syksylle vielä ryhmänäyttelyä Sastamalassa, mutta taidetaan keskittyä nyt kuitenkin vaan toimintapuoleen eli agilityyn. Ja parin viikon päästä käydään katsomassa lehmiä laitumella ja ihmetellään mitä niille pitäisi tehdä...
13.7.2011
Lähes Aki Tykki...
...yhden kirjaimen erolla vaan. Niin vois Sakarista sanoa. Eilen käytiin taas Musti&Mirri-cuppeilemassa Sastamalassa samalla setillä kuin viimeksi eli kaksi kertaa möllirata ja kerran avoimen luokan rata. Mölliradalla olisi riittänyt ensimmäinen kierros, sillä Sakari voitti jälleen tuloksella -25,91! Toinen kierros oli myös puhdas, mutta hiukan hitaampi. Minimöllejä kisasi 17 kappaletta. Avoimen radalta saimme hylyn kieltojen takia, putkiin meno tökki jostain syystä. Todennäköisesti ohjaajan ote oli jo herpaantunut voitonhuumassa. Kepit kuitenkin virheettömästi, kaikki kontaktit tuli suoritettua, ja hienoja pätkiä oli tälläkin radalla. Videoita tulossa myöhemmin...
On Sakari vaan niin tykki!
On Sakari vaan niin tykki!
11.7.2011
Perla-neiti
Koirakaveripiirimme on laajentunut australianpaimenkoiraneiti Perlalla, joka muutti Kirsille Miinan pikkusiskoksi kesäkuun lopussa. Käytiin Sakarin kanssa eilen tutustumassa. (Mä olen kyllä käynyt jo useemman kerran...) Aluksi Sakari ei noteerannut Perlaa oikeastaan ollenkaan, vaan alkoi leikkiä Miinan kanssa. Reippaana tyttönä Perla kuitenkin meni toisten leikkeihin mukaan ja kohta kaikki kolme jo juoksivat kilpaa. Välissä Perla ja Miina painivat keskenään ja sitten taas tömisteltiin pitkin tannerta. Mutta kuvat puhukoon puolestaan...
Täältä tulee pikkuinen Perla!
Perla näyttää mistä voi juoda jos jano yllättää.
Täältä tulee pikkuinen Perla!
Perla näyttää mistä voi juoda jos jano yllättää.
4.7.2011
Leirielämää
Perjantaina lähdin Miian sekä Siran, Nipsun ja Sakarin kanssa agilityleirille Kuralan kartanotilalle Pöytyälle. Perjantaina ei vielä ollut varsinaista ohjelmaa, vaan majoituimme ja porukalla grillailimme. Yö oli hieman levoton, meidän mökissä majoittui kaikkiaan 12 ihmistä ja 15 koiraa. Mökissä oli kaksi huonetta molemmin puolin eteistä ja näistä huoneista oli kulku parvelle sekä toiseen huoneeseen. Miian kanssa olimme tällaisessa läpikulkuhuoneessa. Suurin osa koirista oli levottomia ja vinkumista sekä haukahteluja esiintyi läpi yön. Sakari hämmästytti minut olemalla koko yön hiljaa, eikä reagoinut edes siihen, kun muita koiria vietiin yöllä ulos.
Lauantaina kouluttajanamme oli tsekkiläinen Eva Lacnakova. Hänen harjoituksensa olivat lyhyehköjä pätkiä, joissa harjoiteltiin koiran reagoimista ohjaukseen. Uuteen pätkään tehtiin aina jotain edellisestä ja jotain kohtaa muutettiin vähän. Siinä näki reagoiko koira ohjaukseen vai meneekö sinne minne edelliselläkin kerralla mentiin. Oikein mukavia pätkiä ja Sakari selvisi niistä hyvin. Ilma oli kuuma ja kostea eikä illan ukkoskuuro auttanut asiaa. Onneksi treeniaika oli jo valmiiksi jaettu kahtia niin, että joka ryhmällä oli tunnin treenit kerrallaan. Ryhmissä oli viisi koirakkoa per ryhmä. Kuumuus tuntui vaikuttavan minuun enemmän kuin Sakariin joka työskenteli aina kun aika oli.
Päivällä pulahdimme vilvoittelemaan vieressä virranneeseen Yläneenjokeen ja se toi helpotusta hetkeksi.
Toinen yö sujui jo huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä ja nukuttuakin tuli edellisyötä paremmin. Sunnuntain kouluttajana oli Esa Lehdistö, jolla oli 37 esteen ratatreeni. Paljon takaakiertoja ja koukeroita. Ensimmäisellä treenitunnilla taisimme ehtiä esteelle numero 18. Toisella puoliskolla sitten esteet 10-37. Sakari osasi ja jaksoi hyvin väännöt ja toistot, vaikka kuuma oli edelleen. Sain sen tekemään tiukkoja kaartoja ja sellaisetkin ohjauskuviot onnistuivat, joita ei olla paljon harjoiteltu. Ja mikä parasta Sakari sai kehuja molemmilta kouluttajilta, vielä kun itse oppisin kunnolla ohjaamaan...
Leiri oli mukava kokemus ja Sakarin kanssa oli mukava olla reissussa kun se tulee kaikkien kanssa niin hyvin toimeen.
Tässä vielä Hanna Degermanin ottamia kuvia lauantain harjoituksista:
adeina.kuvat.fi: "DSC_0210"
Lauantaina kouluttajanamme oli tsekkiläinen Eva Lacnakova. Hänen harjoituksensa olivat lyhyehköjä pätkiä, joissa harjoiteltiin koiran reagoimista ohjaukseen. Uuteen pätkään tehtiin aina jotain edellisestä ja jotain kohtaa muutettiin vähän. Siinä näki reagoiko koira ohjaukseen vai meneekö sinne minne edelliselläkin kerralla mentiin. Oikein mukavia pätkiä ja Sakari selvisi niistä hyvin. Ilma oli kuuma ja kostea eikä illan ukkoskuuro auttanut asiaa. Onneksi treeniaika oli jo valmiiksi jaettu kahtia niin, että joka ryhmällä oli tunnin treenit kerrallaan. Ryhmissä oli viisi koirakkoa per ryhmä. Kuumuus tuntui vaikuttavan minuun enemmän kuin Sakariin joka työskenteli aina kun aika oli.
Päivällä pulahdimme vilvoittelemaan vieressä virranneeseen Yläneenjokeen ja se toi helpotusta hetkeksi.
Toinen yö sujui jo huomattavasti rauhallisemmissa merkeissä ja nukuttuakin tuli edellisyötä paremmin. Sunnuntain kouluttajana oli Esa Lehdistö, jolla oli 37 esteen ratatreeni. Paljon takaakiertoja ja koukeroita. Ensimmäisellä treenitunnilla taisimme ehtiä esteelle numero 18. Toisella puoliskolla sitten esteet 10-37. Sakari osasi ja jaksoi hyvin väännöt ja toistot, vaikka kuuma oli edelleen. Sain sen tekemään tiukkoja kaartoja ja sellaisetkin ohjauskuviot onnistuivat, joita ei olla paljon harjoiteltu. Ja mikä parasta Sakari sai kehuja molemmilta kouluttajilta, vielä kun itse oppisin kunnolla ohjaamaan...
Leiri oli mukava kokemus ja Sakarin kanssa oli mukava olla reissussa kun se tulee kaikkien kanssa niin hyvin toimeen.
Tässä vielä Hanna Degermanin ottamia kuvia lauantain harjoituksista:
adeina.kuvat.fi: "DSC_0210"
20.6.2011
Kehäkettuiluharjoitukset
Eilen lähdettiin Sakarin kanssa mätsäriin Poriin vähän harjoittelemaan kehässä pyörimistä silmällä pitäen tulevaa erkkaria. Mummu lähti kannustamaan poikaa.
Luokkana oli pienet koirat ja parinamme shih tzu. Sakari pönötti todella hyvin ja liikkui myös. Itselläni vauhdin määrittäminen ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, kävellen vauhti on liian hidas ja hölkätessäni Sakari heittää helposti laukalle. Hyvä rytmikin kyllä löytyi aina ajoittain. Saimme sinisen nauhan. Sinisten kehässä oli seitsemän koiraa eikä liiemmin ollut odotuksia. Meidät poimittiin kuitenkin ensimmäisenä neljän parhaan joukkoon! Lopulta tuomari tuli kättelemään ja sanoi, että te olette sinisten ykköset!! Luulen, että Sakari teki vaikutuksen seisomalla kauniisti ilman asettelua pelkällä seiso-käskyllä. Ja onhan se tietenkin komea! Ei muutakuin bis-kehää odottelemaan... Siellä Sakari ei enää jaksanut esiintyä niin keskittyneesti, vaan nenä meni maahan ja seisominenkin oli vähän niin ja näin. Jäimme siis neljänsiksi, mutta en ollut harmissani, kaiken kaikiaan Sakari esiintyi todella hienosti! (Pennuilla oli oma bis-kehänsä). Palkinnoiksi saimme kaksi pokaalia, lelun, nameja koiralle ja 5 €:n lahjakortin Mustiin&Mirriin, ei huonosti kuuden euron osallistumismaksulla.
Tässä vielä Sakarin Musti&Mirri-cupin radat:
1. osakilpailu 13.5. Möllirata, ei menny ihan putkeen...
Möllirata. Toinen kierros. Meni jo paremmin, kun jätettiin pissojen jälkeen kemikaalein putsattu putki väliin.
2. osakilpailu 15.6. Möllirata. Ensimmäinen kierros. Tällä tuli se nollavoitto!
Mölliradan toinen kierros. Aan alastulolta vitonen.
Avoimen luokan rata.
Luokkana oli pienet koirat ja parinamme shih tzu. Sakari pönötti todella hyvin ja liikkui myös. Itselläni vauhdin määrittäminen ei sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, kävellen vauhti on liian hidas ja hölkätessäni Sakari heittää helposti laukalle. Hyvä rytmikin kyllä löytyi aina ajoittain. Saimme sinisen nauhan. Sinisten kehässä oli seitsemän koiraa eikä liiemmin ollut odotuksia. Meidät poimittiin kuitenkin ensimmäisenä neljän parhaan joukkoon! Lopulta tuomari tuli kättelemään ja sanoi, että te olette sinisten ykköset!! Luulen, että Sakari teki vaikutuksen seisomalla kauniisti ilman asettelua pelkällä seiso-käskyllä. Ja onhan se tietenkin komea! Ei muutakuin bis-kehää odottelemaan... Siellä Sakari ei enää jaksanut esiintyä niin keskittyneesti, vaan nenä meni maahan ja seisominenkin oli vähän niin ja näin. Jäimme siis neljänsiksi, mutta en ollut harmissani, kaiken kaikiaan Sakari esiintyi todella hienosti! (Pennuilla oli oma bis-kehänsä). Palkinnoiksi saimme kaksi pokaalia, lelun, nameja koiralle ja 5 €:n lahjakortin Mustiin&Mirriin, ei huonosti kuuden euron osallistumismaksulla.
Tässä vielä Sakarin Musti&Mirri-cupin radat:
1. osakilpailu 13.5. Möllirata, ei menny ihan putkeen...
Möllirata. Toinen kierros. Meni jo paremmin, kun jätettiin pissojen jälkeen kemikaalein putsattu putki väliin.
2. osakilpailu 15.6. Möllirata. Ensimmäinen kierros. Tällä tuli se nollavoitto!
Mölliradan toinen kierros. Aan alastulolta vitonen.
Avoimen luokan rata.
16.6.2011
Puolentoista kuukauden kuulumisia...
Myönnän, ahkerampikin olis voinu päivittämisessä olla... Mutta jos nyt sitte.
Hipun ura kakkosissa on alkanut samoissa merkeissä, kuin koko kisaurakin kolme ja puoli vuotta sitten, eli hylkyjä on saatu. Tosin sillä erolla, että nyt koira kuuntelee ohjeitakin ja hylyt ovat olleet ennemminkin pieniä lipsahduksia, kuin kokonaan omille teille karkaamisia. Ehkä tää tästä. Kisailemassa on käyty Tampereella 15.5. kahden startin ja Vantaalla 2.6. kolmen startin verran. Lisäksi Hippu on epistellyt Sastamalassa 13.5. mun ohjaamana (sama rata kaksi kertaa) ja 15.6. Kirsin ohjauksessa. Mun kans kaahailtiin hylyt näistäkin ja Kirsin ohjauksessa tuli myös hylyt, mutta meno oli todella upeaa ja radalla tuli vain pienet lipsahdukset. Ja huomattakoon, että Kirsi ei ole Hipun kanssa harjoitellut, kuin edellisenä iltana pari pikku pätkää!
Sakarin kanssa on myös treenailtu ihan issekseen ja Männistön Päivin valmennuksessa käväistiin 28.5. Hyviä ajatuksia saatiin taas tuliaisiksi. Sakarikin on osallistunut Musti&Mirri-cupiin kaks kertaa. Eka kerralla mentiin möllirata kahdesti, molemmilta hylky. Ensimmäisellä kierroksella ennen meitä mennyt narttu pissata lirautti putkeen, eikä murkkupoika sitä tuoksua pystynyt sivuuttamaan jättämättä omaa merkkiään päälle. Sitten putki putsattiin jollakin kemikaalilla, ja se haisi omaankin nenään voimakkaasti. En sitten toisella kierroksella väkisin yrittänyt saada poikaa putkeen ja jätin sen välistä, jolloin saimme hylyn. Muuten meno oli varsin mallikasta.
Eilisessä osakilpailussa sitten menikin paremmin ja voitimme mölliluokan nollatuloksella! Toiselta kierrokselta saimme vitosen aan alastulolta. Osallistuin avoimen luokan radallekin yhdellä startilla ja 15 virhepisteen ja yliajan kanssa tuloksemme oli yli 30, mutta se riitti silti kolmanteen sijaan!
Hellepäivinä käytin koiria uimassa useampana päivänä läheisellä rannalla. Ei ollut uimataito unohtunut Sakarilta talven aikana. Ensimmäisellä kerralla veteen meno oli vähän varovaisempaa, mutta seuraavilla kerroilla Sakarin luottamus omiin taitoihin oli palautunut ja se polski tyytyväisenä seuraten Hipun esimerkkiä. Olga tyytyi kahlailuun ja vedessä seisoskeluun.
Hipanteri ja sen uskollinen fani
Kaikki samassa kasassa
Missä orava? Tytöt etsii ja putkiaivo on ihan kuutamolla
Oksasilppurit työssään
Kesän eka uimareissu. Varovaista muistelua, kuinkas tää menikään?
Hieman teknistä tukea...
... ja siitä se lähtee
Olga tyytyi vilvoitteluun
ja laiturilla tuulesta nauttimiseen
Hippu porskutti tapansa mukaan täysillä =)
Hipun ura kakkosissa on alkanut samoissa merkeissä, kuin koko kisaurakin kolme ja puoli vuotta sitten, eli hylkyjä on saatu. Tosin sillä erolla, että nyt koira kuuntelee ohjeitakin ja hylyt ovat olleet ennemminkin pieniä lipsahduksia, kuin kokonaan omille teille karkaamisia. Ehkä tää tästä. Kisailemassa on käyty Tampereella 15.5. kahden startin ja Vantaalla 2.6. kolmen startin verran. Lisäksi Hippu on epistellyt Sastamalassa 13.5. mun ohjaamana (sama rata kaksi kertaa) ja 15.6. Kirsin ohjauksessa. Mun kans kaahailtiin hylyt näistäkin ja Kirsin ohjauksessa tuli myös hylyt, mutta meno oli todella upeaa ja radalla tuli vain pienet lipsahdukset. Ja huomattakoon, että Kirsi ei ole Hipun kanssa harjoitellut, kuin edellisenä iltana pari pikku pätkää!
Sakarin kanssa on myös treenailtu ihan issekseen ja Männistön Päivin valmennuksessa käväistiin 28.5. Hyviä ajatuksia saatiin taas tuliaisiksi. Sakarikin on osallistunut Musti&Mirri-cupiin kaks kertaa. Eka kerralla mentiin möllirata kahdesti, molemmilta hylky. Ensimmäisellä kierroksella ennen meitä mennyt narttu pissata lirautti putkeen, eikä murkkupoika sitä tuoksua pystynyt sivuuttamaan jättämättä omaa merkkiään päälle. Sitten putki putsattiin jollakin kemikaalilla, ja se haisi omaankin nenään voimakkaasti. En sitten toisella kierroksella väkisin yrittänyt saada poikaa putkeen ja jätin sen välistä, jolloin saimme hylyn. Muuten meno oli varsin mallikasta.
Eilisessä osakilpailussa sitten menikin paremmin ja voitimme mölliluokan nollatuloksella! Toiselta kierrokselta saimme vitosen aan alastulolta. Osallistuin avoimen luokan radallekin yhdellä startilla ja 15 virhepisteen ja yliajan kanssa tuloksemme oli yli 30, mutta se riitti silti kolmanteen sijaan!
Hellepäivinä käytin koiria uimassa useampana päivänä läheisellä rannalla. Ei ollut uimataito unohtunut Sakarilta talven aikana. Ensimmäisellä kerralla veteen meno oli vähän varovaisempaa, mutta seuraavilla kerroilla Sakarin luottamus omiin taitoihin oli palautunut ja se polski tyytyväisenä seuraten Hipun esimerkkiä. Olga tyytyi kahlailuun ja vedessä seisoskeluun.
Hipanteri ja sen uskollinen fani
Kaikki samassa kasassa
Missä orava? Tytöt etsii ja putkiaivo on ihan kuutamolla
Oksasilppurit työssään
Kesän eka uimareissu. Varovaista muistelua, kuinkas tää menikään?
Hieman teknistä tukea...
... ja siitä se lähtee
Olga tyytyi vilvoitteluun
ja laiturilla tuulesta nauttimiseen
Hippu porskutti tapansa mukaan täysillä =)
27.4.2011
Hippu sai SERTIN!!!
Pääsiäismaanantaina kokoonpanolla Kirsi ja Miina, Anna ja Inga, minä ja Hippu lähdettiin aamulla kohti Lietoa kisailemaan. Päivästä oli tulossa kaunis ja aurinkoinen. Kakkosten kisat oli ensin ja iltapäivällä vuorossa ykköset. Kirsille ja Miinalle harmittavasti pieniä virheitä molemmilta radoilta. A-radalla Hippu pysyi hyvin hanskassa, 10 virhettä oli saldona maaliin tultaessa, kontaktivirheet puomin ja aan alastuloilta. Ihanneaika alittui 5,95 sekuntia. Ingalle myös kymppi a-radalta. Hyvillä fiiliksillä valmistauduin B-kisaan ja jo lähtöön kävellessä oli varma ja hyvä olo. Ei liiemmin jännittänyt ja Hippukin vaikutti rauhalliselta. Käskytykseni oli napakkaa ja ohjaus kerrankin selkeää. Ja niin siinä sitten kävi että NOLLA tuli!! Huikea tunne liki kolmen ja puolen vuoden yrittämisen jälkeen. Muutama onnenkantamoinenkin meillä oli matkassa, kun Hippu kepeille mennessä pysähtyi ykkösväliin, mutta ei kuitenkaan ehtinyt työntää kuonoaan liian pitkälle, vaan aloitti pujottelun oikein. Toinen lipsahdus tuli ennen loppusuoraa olevalla putkella, jossa Hippu livahti selkäni takaa putken toiseen päähän, mihin yritin ohjata, mutta kun sen putken sai mennä kummasta päästä vaan, ei siitäkään virhettä tullut. Vielä oli edessä puomi ja tällä kertaa Hippu otti käskyt vastaan ja suoritti sen nätisti alas asti. Kaksi hyppyä ja nollalla maaliin! Sijoitus kolmas. Heipä hei ykkösluokka, kakkosissa jatketaan! Ingalle b-radalta hylkäys.
A-rata
B-rata
A-rata
B-rata
20.4.2011
Pahan epikset 17.4.
Meillä on tapana sunnuntaisin pitää porukalla oman agilityseuran koulutusohjaajien yhteistreenit. Päätimme tällä kertaa harjoitella kilpailemista, kun Porin seudun Agilityharrastajat pitivät Porissa meillekin tutussa Strömbergin Teron hallissa epäviralliset kilpailut. Otin mukaani Sakarin ja Hipun, matkaan lähtivät myös Kirsi ja Miina sekä Miia ja Nipsu. Luokkina oli möllit ja kisaavat. Radat sai mennä kaksi kertaa, parempi otettiin tuloksissa huomioon. Päätin ilmoittaa Sakarin minimölleihin kaksi kertaa ja kerran kisaaviin, Hippu osallistui kaksi kertaa kisaaviin makseihin. Hallissa oli aikalailla ihmisiä ja koiria ja hieman epäilin Sakarin keskittymiskykyä tällaisissa olosuhteissa, olemmehan pääasiassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta treenanneet omassa harjoittelupaikassa tuttujen kesken tai yksin. Turhaan kuitenkin jännitin, Sakari keskittyi täysillä hommiin eikä välittänyt häiriötekijöistä tuon taivaallista!! Ekalla kierroksella saimme tulokseksi 10 virhettä, ihanneaika (40sek) alittui 10,54 sekuntia. Kaikki säkäluokat kisasivat ensimmäisen kierroksen ja vasta sitten oli uusintakierroksen vuoro, hyvää odotteluharjoitusta siis myös. En vienyt Sakaria välillä pois, vaan pidin sen hallissa koko ajan. Uusintakierros meni upeasti, tulos -19,62!!! Ja sillä tuli luokkavoitto!! Miia ja Nipsu sijoittuivat toisiksi myös nollaradalla, kolme sekuntia erotti Sakarin ja Nipsun suoritukset. Kisaavien radalla poika oli sitten jo niin väsynyt että kimurantimmat väännöt eivät sujuneet ja tuloksena hylky. Hippu teki hylyt molemmilla kierroksilla. Ihan hyvät radat kuitenkin ilman sen kummempia hötkyilyitä. Miina piti meidän seuraan mainetta yllä sijoittumalla nollalla kakkoseksi! Pääsiäismaanantaina lähdetään Hipun kanssa oikeisiin kisoihin kokeilemaan, josko jo olisi sen viimeisen nollan aika vai jatketaanko edelleen ykkösissä... Tässä vielä Sakarin voittoisa rata. (Kuvanlaatu on ikävä kyllä huono, kun kamerassa oli väärät asetukset päällä.)
12.4.2011
29.3.2011
Syynissä
Tänään oli jännittävä päivä! Vein Sakarin eläinlääkäri Kari Ventelälle kuvattavaksi. Ensin käytiin puntarilla, joka näytti 14,8 kg. Sitten pöydälle ja Ventelä tutki Sakarilta polvet, niissä ei ollut vikaa. Rauhoitusaine laitettiin suoraan suoneen ja Sakari simahtikin välittömästi. Jätkä vietiin kuvaushuoneeseen ja minä jäin odotushuoneeseen odottelemaan. N. puolisen tuntia vierähti lehtiä selaillen ja sitten oli tuomion vuoro: Selkä terve, kyynärät 0/0 ja lonkat c/c. Tämä oli siis Ventelän arvio ja yleensä hänen arviot pitävät paikkansa, mutta parin viikon päästä kuulemma voi odotella tuloksia Kennelliitosta.
Syy c:n lonkkiin oli matalahkot lonkkamaljat. Nivelen pää oli normaali, eikä lonkissa ollut löysyyttä juuri lainkaan. Elämiseen tämän tuloksen ei pitäisi vaikuttaa.
Ai niin, löytyi niistä kuvista myös puolikas häntänikama =). Eli ihan hännätön Sakari ei ole. (Ensimmäinen kommentti hoitajalta oli kyllä: "Se on ihan töpö!")
Syy c:n lonkkiin oli matalahkot lonkkamaljat. Nivelen pää oli normaali, eikä lonkissa ollut löysyyttä juuri lainkaan. Elämiseen tämän tuloksen ei pitäisi vaikuttaa.
Ai niin, löytyi niistä kuvista myös puolikas häntänikama =). Eli ihan hännätön Sakari ei ole. (Ensimmäinen kommentti hoitajalta oli kyllä: "Se on ihan töpö!")
26.3.2011
Kevät keikkuen tulevi
Pajunkissat pörhistelevät hyytävässä viimassa...
...ja ränneistä valuva vesi on jäätynyt puikoiksi
Siinäpä sitä keväistä vaihtelua. Niitä lämpimiäkin päiviä vaan jo kaipaisi!
Tehtiin tänään mummulassa tuttu metsälenkki ja otin kameran mukaan. Oli erittäin hienoa seurata, miten Ruuti mennä touhotti Sakarin kanssa ja intoutui jopa leikkimään keppileikkejä! Ei ihan tyypillistä Ruutia...
Olgaa taas ei huvita näinä juoksun jälkeisinä aikoina juuri mikään, mutta muutaman spurtin sekin otti ja keppiä se jaksoi vähän jyystää.
Olga-neidistä on helppo ottaa kauniita kuvia <3
Olen viime päivinä lukenut Harry Pottereita ja Liekehtivä pikari on saanut mieleen hauskoja mielleyhtymiä noihin karvakavereihin. Meillä asuu ainakin yksi fletkumato... Ookku, joka voisi olla myös Murjottava Myrtti! Sakariin taas voidaan mieltää osuvasti räiskeperäinen sisulisko (useimmiten käydään lenkin jälkeen vessassa pesemässä räiskeet pois) ja tietyn ilmeen ottaessaan Sakari muistuttaa suuresti kotitonttu Dobbyä.
fletkumato
Kotitontun tärkein tehtävä on pitää huolta isäntäväen hyvinvoinnista.
Tässä huolehditaan mummun saunanjälkeisestä loppupesusta.
Virallinen yksivuotiskuva jäi Sakarista ottamatta, joten tässä herra
1 vuotta 1 kuukautta ja 1 päivää vanhana
...ja ränneistä valuva vesi on jäätynyt puikoiksi
Siinäpä sitä keväistä vaihtelua. Niitä lämpimiäkin päiviä vaan jo kaipaisi!
Tehtiin tänään mummulassa tuttu metsälenkki ja otin kameran mukaan. Oli erittäin hienoa seurata, miten Ruuti mennä touhotti Sakarin kanssa ja intoutui jopa leikkimään keppileikkejä! Ei ihan tyypillistä Ruutia...
Olgaa taas ei huvita näinä juoksun jälkeisinä aikoina juuri mikään, mutta muutaman spurtin sekin otti ja keppiä se jaksoi vähän jyystää.
Olga-neidistä on helppo ottaa kauniita kuvia <3
Olen viime päivinä lukenut Harry Pottereita ja Liekehtivä pikari on saanut mieleen hauskoja mielleyhtymiä noihin karvakavereihin. Meillä asuu ainakin yksi fletkumato... Ookku, joka voisi olla myös Murjottava Myrtti! Sakariin taas voidaan mieltää osuvasti räiskeperäinen sisulisko (useimmiten käydään lenkin jälkeen vessassa pesemässä räiskeet pois) ja tietyn ilmeen ottaessaan Sakari muistuttaa suuresti kotitonttu Dobbyä.
fletkumato
Kotitontun tärkein tehtävä on pitää huolta isäntäväen hyvinvoinnista.
Tässä huolehditaan mummun saunanjälkeisestä loppupesusta.
Virallinen yksivuotiskuva jäi Sakarista ottamatta, joten tässä herra
1 vuotta 1 kuukautta ja 1 päivää vanhana
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)