Vöyrin kisat sitten oli ja meni. Ensin ajattelin, että en tee niistä kisoista päivitystä lainkaan, jäi niin huono fiilis. Mutta jos nyt sitten muutamalla sanalla niitäkin kommentoisin. Hippu oli meillä edellisen yön, kun lähtö kisoihin oli aamulla 4.15. (Hippu kisasi Miian kanssa) En ruokkinut koiria siihen aikaan, mikä luultavasti oli yksi syy Sakarin keskittymättömyyteen. Hippu sai ruoan kun päästiin perille, mutta Sakarilla oli siinä vaiheessa vajaa tunti aikaa ekaan starttiin ja päätin ruokkia sen vasta molempien starttien jälkeen. Kisat olivat ratsastusmaneesissa, mutta ihan kauheasti hajut eivät vieneet, ennemminkin äänet hötkäyttelivät. Pienetkin kolaukset ja haukahdukset tuntuivat vaikuttavan Sakariin. Ihan uutta. Eka rata meni jotenkuten: kepeiltä vitonen ja yksi pyörähdys yhden hypyn edessä, saldo 10 + yliaikaa. Ja kun koira ei toiminut, aloin itse jännittää ja koko rata oli yhtä takkuamista. Toka rata vaikutti rataantutustumisessa ihan kivalta ja helpohkolta, vaan ei sitä sitten ollut. Kolme kieltoa johti hylkäykseen ja kun koira haahuili ihan omiaan niin päätin jättää radan kesken.
Tämä oli varmaan sellainen näinkinvoikäydä- päivä, mutta jotenkin se silti tuntui isolta pettymykseltä. Kuitenkin oon kohta kymmenen vuotta agilityä harrastanut ja Sakari on ensimmäinen koira, jonka suorituksiin on voinut luottaa. Sen kanssa on kaikki ollut niin helppoa verrattuna aiempiin koiriin, kun sillä on motivaatiota ja se oppii nopeasti. Kyllä mä tiedän että agility on tällaista, mutta olis ihan kiva jos jo nyt pääsisi edes vähän helpommalla etenemään. Musta tuntuu, että mä en osaa mitään ja menen vaan takapakkia...
Viikon päästä uudet kisat, toivottavasti valitus oli tässä. Silloin menen Hipunkin kanssa yhden startin ja päästään starttaamaan koko kisojen ekana! Jippii, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti