Lipsahtelua Liedossa

Eilen sunnuntaina pakattiin autoon Nipsu, Perla, Sakari ja Hermanni sekä mun lisäks kyytiin hyppäsivät Miia ja Kirsi. Suuntana Lieto ja Tsaun halli. Siellä olikin kovin erinäköistä, kuin viimeksi käydessämme, koska hiekkapohja oli vaihtunut kumirouhetekonurmeen ja muutenkin halli oli jälleen laajentunut. Upeat puitteet oli palata Sakarin kastroinnin jälkeen jälleen kisaradoille. Vähän jännitti, että kuinkahan se kulkee, mutta ihan perusSakari mulla oli matkassa. Onneksi.
Sakarin vauhti tuskin koskaan tulee kovin paljoa nopeammaksi muuttumaan, mutta jos pysytään sillä entisellä tasolla nyt, kun pallit lähti, niin hyvä. Siinä 4 m/s molemmin puolin ollaan parhaimmillaan keikuttu ja niitä vauhteja saisi siis jatkossakin väläytellä.
Sakari on kohtuullisen estevarma, eikä se juurikaan saa virheitä itse esteiden suorituksista. Kieltoja ja hylkyjä enimmäkseen, mutta ne menee sitten taas ihan täysin ohjauksen piikkiin. Siksi Sakarin kanssa on niin kiva kisatakin. Sen tekemiseen voi luottaa 100% ja voi keskittyä omaan ohjaamiseen. Välillä sitten käy näitä lipsahduksia, etten saa sitä etenemään sinne minne piti :) Tulee erinäisiä virhearviointeja omassa sijainnissa tai rytmittämisessä, jälkiviisaus on ainoa jolla korjata tilanteet. Toivon mukaan kykenen näistä virheistä oppimaan ja jatkossa ohjaamaan paremmin ja varmemmin. Eli nämä kisat oli jälleen mulle sellaiset oppia ikä kaikki -kisat.

Aloitettiin B-radalla. Tuomarina Jari Helin. Jälleen kerran kentän reunalle aivan kamalan näköinen rata, joka sitten rataantutustumisessa helpottui. Tuo on hauska ilmiö, tosi usein kisoissa rata näyttää sivusta katsottuna pahemmalta, mitä se sitten oikeasti onkaan. Tosin tässä radassa oli kyllä omat kommervenkkinsä, koskapa esimerkiksi mineissä tuli 5 tulosta/44 koirakosta.
Meillä rata meni muuten hyvin, mutta esteillä 12-15 olisi pitänyt ohjata joko toiselta puolelta tai sitten rohkeasti lähempänä estettä 14. Eli keinu oli 12, 13 ja 14 serpentiininä ja 15 takaakierto. Koska varmistelin liian kaukana esteestä 14, ettei mene sitäkin väärältä puolelta, en enää mitenkään ehtinyt ohjata hyppyä 15 takaa. Muuten meni ihan hyvin muu rata.
Kamerassa on ollut tarkennusongelma, mutta kyllä tuolta sumusta meidän menoa näkyy


Seuraavaksi Arto Laitisen tuomaroima hyppäri C. Rataantutustumisessa mietin kuinka ohjaan pituuden jälkeisen takaakierron. Päätin sitten yrittää pakkovalssilla, vaikka ne ei todellakaan ole meidän vahvuus. Ja sinnehän se rata sitten kosahti. Olin liian aikaisin hypyn toisella puolella ja ihan väärässä paikassa, joten Sakari hyppäsi hypyn suoraan. Jos siis jatkossa teen tällaisia kokeiluja, pitää oma sijoittuminen osata määritellä tarkemmin. Tällä radalla Sakari tuntui tahmealta, saattoi olla väsynytkin, kun oli aika pitkä odottelu B ja C radan välissä.


Vimeisenä suunnattiin taas Jarin D-radalle. Siellä Sakari haki putkeen kepeille menon sijasta ja sitten kepeillä jäi lopuksi vielä yksi väli pujottelemattakin. Muuten kulki vauhdikkaasti, enkä kauheasti mitään varmistellut, vaan yritin itse edetä niin reippaasti kuin kykenen.


Tyytyväisin mielin lähdettiin kotimatkalle. Kirsi ja Perla keräsivät meidän tavoin kokemusta ja Miia ja Nipsu vastasivat autokunnan tulospuolesta hienolla tuplanollalla! Hermanni oli turistikoirana seuraamassa kisasuorituksia ja nähtiin Tuisku-siskoa myös. Sisarukset pitivät painituokioita keskenään. Otettiin yhteiskuvia sekä "viralliset" 8kk pönöt :)