Kirsuhommia

Viikonloppu vierähti Karviassa MEJÄ-kokeen parissa. Hetken mielijohteesta ja Olgalle tehdyn lupauksen perusteella ilmoitin Olgan kokeeseen, vaikka meillä ei todellakaan ole treenikertoja takana kuin oikeastaan yksi kokeilu viime syksyltä ja yksi neljä tuntia vanha alimittainen jälki tältä keväältä.

Lauantai kului jälkiä tehden ja onnekseni minulle oli laitettu jälkipariksi kokenut, erittäin mukava ja avulias mies. Kyselin, kyselin ja kyselin ja sain paljon tietoa ja vinkkejä kuinka kannattaa toimia jälkeä tehdessä ja sitä opastaessa. Teimme yhdessä voittajaluokan jäljen sekä avoimen luokan jäljen, jonka opastaisin sitten itse kokeessa.
Aluksi jälki suunnistettiin ja merkattiin maastoon kartan mukaan, askelpareja laskien (mulla osui 32,5 askelparia 50 metrin matkalle). Sen jälkeen tehtiin veretys ja piilomerkattiin jälki. Tosin jätettiin myös pieniä avomerkkejä, että varmasti tietää missä jälki kulkee. Kahden jäljen tekoon meni noin viitisen tuntia.

Sunnuntaiaamuna sitten itse kokeeseen. Arvonnassa saimme suoritettavaksi jäljen numero yksi, joka kuitenkin ajettiin oman ryhmämme avoluokan viimeisenä eli neljäntenä. Tuomarinpuhuttelun jälkeen oli ampumisensietokoe, joka ammuttiin kaksitoistakaliiperisella haulikolla. Koirat laitettiin kiinni puuhun ja itse poistuttiin tuomarin taakse. Olga seisoi kuin tatti ja vain tuijotti mua, mutta kun mulla ei ollu mitään hätää, niin ei sitten laukaukseen reagoinut mitenkään erityisesti :) Ensimmäinen jännitysmomentti puhtaasti takana.

Itse olin tekemässä jälkeä numero kaksi ja menin oppaaksi ennen omaa vuoroamme. Opastaminen taisikin jännittää kaikkein eniten. Olin kuitenkin merkannut jäljen sen verran tiheään, että se oli lopulta melko helppo homma.
Olgan suoritusta en jännittänyt, kun ajattelin, että se menee niin kuin menee, enkä siellä mitään voi asialle tehdä :)Vaikeinta oli pysyä liinan matkan päässä eli koirasta noin viiden-kuuden metrin etäisyydellä. Olga lähti jäljelle hyvin ja tiesi mitä siltä odotettiin. Muutamia kertoja se teki tarkistuslenkkejä, mutta palasi jäljelle itsenäisesti ilman, että sitä olisi sille tarvinnut auttaa. Sorkka löydettiin ja sitä vähän natusteltiinkin.
Tuomarilta saatiin heti jäljen jälkeen kehuja, mutta kun ei arvosteluperusteista ole itsellä mitään hajua, niin lopullisia tuloksia piti odotella viitisen tuntia, ennen kuin kaikki jäljet oli saatu ajettua. Tuomari kehotti mua ilmottautumaan uusiin kokeisiin, niin en tiennyt että tarkoittiko sillä sitä, että meni huonosti ja uudestaan kokeilemaan vai menikö niin hyvin, että kannattaa ilmottautua...
Oman suorituksen jälkeen kävin purkamassa merkit pois opastamaltani jäljeltä ja sitten majalle odottelemaan. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja seuraa niin kuluihan se aika ihan mukavasti.

Tuloksia kannatti kyllä odottaakin. Avoluokassa oli kahdeksan koirakkoa ja huonoimmista pisteistä aloitettiin. Tuloksissa oli yksi kolmos- ja yksi kakkostulos. Kun ensimmäinen ykköstulos oli sanottu, eikä meitä oltu vielä mainittu, niin aloin uskaltaa aavistella, että mekin saatiin se ykkönen :) Sitten kerrottiin, että samoissa pisteissä on useampi koirakko ja ajattelin, että me ollaan siinä joukossa. Vaan eipäs oltukaan, neljä koiraa sai 45 pistettä, sitten oli Olga 49 pisteellä, edellään vaan yksi mäyräkoira, joka sai täydet 50 pistettä.
Huhhuh!Kyllä mä tiesin, että Olga osaa, mutta että saa tollaset pisteet ja tuomarilta vielä kommentin: "Vaikuttavaa työtä!" Lisäksi tuomari oli kuvannut meitä jäljellä, mutta en mä sellasta ehtinyt huomata. Harvinainen rotu kiinnosti.

Täytyy varmaan mennä toistekin, oli kyllä kivaa, vaikka aikaa vievää puuhaa.
Tässä vielä Olgan pisteet eri osa-alueilta sekä koeselostus:
Tuomari Kari Muje
a) Jäljestämishalukkuus (0-6) 5
b) Jäljestämisvarmuus (0-12) 12
c) Työskentelyn varmuus (0-10) 10
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien
ja kaadon selvittämiskyky,
sekä tiedottaminen/kaadolla haukkuminen
(0-14) 14
e) Käyttäytyminen kaadolla (0-3) 3
f) Yleisvaikutelma (0-5) 5

Laukauksen sieto Hyväksytty

Koeselostus: Ohjatusti ja merkaten liikkeelle. Olgan jäljestys on koko matkan maavainuista ja rauhallista, mutta hyvin jäljen suunnassa etenevää. 1. osuudella muutama nopea pisto sivuun ja yksi rengastus, josta Olga kokeilee lyhyesti paluujälkeä, mutta korjaa suunnan nopeasti. Molemmat kulmat huolellisesti nuuhkien. Loppupuolella olga merkkaa mopeasti muutaman hirvenjäljen. Kaato haltuun nuuhkien ja paikalle jääden. Hienoa, hiljaista työtä!