Talkoohommia ja treenailua

Viime viikonloppu (torstai-sunnuntai) kului osaltani mukavasti Vihteljärvellä laitumen ääressä, kun olin kirjurin/sihteerin virassa gööttien ja corgien paimennustaipumustestissä. Oli mukava nähdä tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin ja katsella kuinka toiset koirat vaan syttyvät naudat nähdessään. Muutama päiväkävelijäkin tosin tuli näiden päivien aikana nähtyä :) Joillakin koirilla paimennus vaan on vielä verissä, toisia ei voisi vähempää kiinnostaa. Omat koirat olivat päivät ja osin yötkin mummulassa hoidossa, lauantaipäivän Sakari oli mukanani. Se sai kehuja rauhallisuudestaan ja myös sen miehistä ulkonäköä ihailtiin, mun oma äijä <3. Pääsi se käymään päiväkävelyllä laitumella myöskin, kun odoteltiin loppupäivän koiria paikalle saapuvaksi. Vaan eipä sillä ole taipumuksia alkaa nautoja paimentaa, paremminkin oli kanssani laitumella asenteella "mä en oo täällä", seuraili mun perässä nenä maassa ja melkein kuulin sen viheltelevän... Muutamat keppitreenit tehtiin iltaisin kun menin koiria mummulasta hakemaan ja avo- ja umpikulmat menivät hienosti. Pujottelutin sitä myös "vastavirtaan" eli jätin sen keppien päähän odottamaan, vein palkan toiseeen päähän, käskytin kepit ja kävelin itse Sakaria vastaan ja ohi sen pujotellessa palkalle. Kohdalla Sakari hidasti aina kysymään että jatkaako, mutta sanallisella käskyllä jatkoi loppuun saakka. Ehkä noi kepitkin tuosta vielä paremmalle tolalle saadaan, kun vaan ahkerasti treenataan. Sunnuntaina käväistiin illalla vielä uimassa ja kyllä uimamaisteri taas haki keppiä, vaikka se aina välillä hukkui aallokkoon, kun tuuli aika kovaa. Sitkeästi keppiä kuitenkin etsittiin ja tuotiin rantaan uudelleen heitettäväksi. Olga kahlaili mahaansa myöden ja viilenteli oloaan.

Rimppakinttu

Maanantaina oli alueellinen valmennus Porissa. Radalla oli 25 estettä ja juosta sai koko ajan, että ehti ohjaamaan takaakierrot. Puuh, se oma kuntokuuri on vielä aloittamatta ja sen kyllä huomasi... Tarttis varmaan tehrä jotain asialle. Sakarin keskittyminen ei ollut ihan sataprosenttista, liekö mummulassa vietetyllä ajalla asian kanssa jotain tekemistä? Hyvääkin pätkää saatiin kuitenkin tehdyksi, saksalaiset tuntuvat olevan meidän vahvuus :) Ei Iiris suotta ole Sakarille antanut lempinimeä Saksa, hih.

Kolmoset korkattu

Tässä välissä on pidetty vähän treenilomaa ja chillailtu lähinnä vaan. Viime viikon tiistain jälkeen ei olla tehty agilityä lainkaan. Tänään oltiin sitten Ylöjärvellä iltakisoissa, ja ihmeekseni olin aika rennolla fiiliksellä. Kisapaikalle ajellessa vähän oli perhosia vatsanpohjassa, mutta ne hälvenivät sitten sellaiseksi sopivaksi jännitykseksi.

Tuomarina oli Johanna Wüthrich ja radat oli kivoja. Ekalla radalla oli heti alussa kakkoshypylle takaakierto ja rohkeasti päätin tehdä siihen taakse lähetyksen jälkeen saksalaisen ja se meni hienosti! Radalla oli myös toinen takaakiertohyppy ja siihenkin tein saksalaisen, hyvin meni sekin. Kepeille oli meille hankala sisäänmeno ja siitä saatiinkin kaksi kieltoa, kun Sakari tarjosi kakkosväliä ennenkuin teki oikein. Mutta siinäpä oli meidän ratavirheet! Ihanneaika ylittyi 5,73. Siispä oltais saatettu ehtiä aikaan, jos olisi mennyt oikein heti kerrasta. Ei huono!

Toka rata oli ensimmäistäkin mukavampi. Alkuun kokeilin taas vähän erilaista ohjaustapaa (siis omaksi ohjauksekseni) ja taas riskinotto kannatti. Sitten vaan nelosena olleelle puomille en oikein ohjannut, olin myöhässäkin ja Sakari meni ohi ja teki vielä puomin alta laaaaaajan kaaren. Muita virheitä ei tehty, yliaikaa tuli 2,77, joka olisi varmasti jäänyt pois ilman tuota kaarrosta :) Eli ei se nollakaan niin kovin kaukana ollut ;)

Tosi hyvä mieli jäi, eikä se nyt niin kovin vaikeaakaan ollut. Toki meillä on vielä paljon harjoiteltavaa, mutta tuntuu kivalta, kun nyt viimeisimmät kisat ollaan kisattu Sakarin kanssa yhteisessä rytmissä ja soitettu samaa säveltä!

Olga oli mukana kannustusjoukoissa tällä kertaa ja sekin tuntui nauttivan kisafiiliksistä, vaikka ei itse kisannutkaan tai ehkä juuri siksi :) Nakkia kun sai sekin palkinnoksi hyvästä käytöksestä.

On mulla vaan ihanat koirat <3 <3 <3

Veemäisiä kohtia

oli tarjolla useempikin maanantain aluevalmennuksen radalla. Mulla oli mukana Hippu, Sakari sai levätä mummulassa Olgan kanssa kisareissun jälkeen.
Ekalla kierroksella ei menny ihan niinku strömssössä, Hipa huiteli omilla teillään, enkä ehtiny ohjaamaan sitä oikein mitenkään. Sitten, kun Marjo näytti kuinka rata kannattaa ohjata, saatiin jo hyvääkin pätkää tehtyä, mutta oli aikas haastavaa... Ei silti tullu hanskat tiskiin-fiilistä, eikä viikonlopun jälkeen oikein voinutkaan tulla. Miia houkutteli mua Ylöjärvelle kisaamaan kanssaan ja menossa ollaan. Ne onkin sitte ekat kolmosen kisat mulla ever, HUI!

Tässä treenirata ja alla "toimintasuunnitelma"

4-5 väliin joko persjättö tai poispäinkäännös.
Aalta seiskalle lähetys takaakiertoon ja pitkä pakkovalssi ulkokautta hypylle 8
Ysille lähetys takaakiertoon ja sylkkäri hypylle 10, lähetys putkeen, esteen 9 voi leijeröidä.
Hypyllä 13 takaakierto- niisto- persjättö
14-15 takaakierto, sylkkäri (kuten 9-10) ja putkeen lähetys
19 hypyltä sylkkärillä kepeille
21-22 Pitkä pakkovalssi ulkokautta, että pääsee jo ottamaan etumatkaa aalle koiran ollessa putkessa
25 ennakoiva valssi, joka kääntää koiran hypylle 26
ja lopuksi linjaus renkaalle


Hauska kokeilla Sakarin kanssa, sujuuko treenirata yhtään paremmin kuin Hipun kanssa. Kotiläksyksi tuli pitkä pakkovalssi ja sylkkäri jälleen.

Sambaa Savon sydämessä

Kauan ja hartaasti odotettu kesäretki Agirotuun Kuopioon on takanapäin. Ja reissu ylitti kyllä kaikki odotukset! Nipsu ja Sakari ovat älyttömän hienoja reissukoiria, seura oli mukavaa, tuli tutustuttua taas uusiin ihmisiin ja tavattua vanhoja tuttuja. Kivaa oli nähdä taas Aava ja Hessu ihmisineen ja kasvattaja-Ellis Oivan ja Aarren kanssa.
Jo siinä olisi ollut kylliksi hyvää mieltä kotiintuomisina, mutta eipä itse kisailutkaan kovin kehnosti menneet ;)

Perjantaina viiden tunnin ajomatkan jälkeen ohjelmassa oli kaksi starttia. Ensin Sami Topran tuomaroima agilityrata A, jolta saatiin kymppi (kiellot kepeiltä ja puomilta) + kymmenisen sekuntia yliaikaa. Sitten vuorossa saman tuomarin hyppäri B, ratavirheita 0, ihanneajan alitusta vajaa kolme sekuntia ja sija 2. eli LUVA! Kisat alkoivat siis varsin upeissa tunnelmissa, kun heti päästiin palkinnoille ja saatiin merkintä kisakirjaan! Osallistujia hyppärillä oli 22.
Samaan aikaan Aava-sisko aloitti kisauransa saaden tuloksiksi hyl ja 5 ja veli-Hessu jatkoi uraansa mallikkaasti saaden hyppäriltä SERTin ja nousten kakkosluokkaan!

perjantain hyppäri


Lauantaina oli ensimmäisenä vuorossa Katarina Virkkalan tuomaroima agilityrata C, jolle lähdimme viimeisenä. Teimme puhtaan radan, mutta koskaan en ole niin paljon jännittänyt lopullista tulosta kuin nyt. Meno oli vauhdikasta, mutta kepit tosi hitaat... Jonkun aikaa joudttiin tuloksia odottelemaan ja mielessä pyöri, että riittikö aika ja sijoitus. Tulosten tullessa en meinannut uskoa silmiäni, kun näin että Sakari oli 2. ja aika riitti hyvin. Ihanneaika alittui reilulla kolmella sekunnilla. Niin se vaan sitten Sakari toteutti yhden unelmistani ja vielä syntymäpäivänäni! En olisi parempaa lahjaa voinut saada! Kiitos <3! Lauantain SERTi-rata

Tämä tarkoitti myös sitä, että pääsimme osallistumaan Finnish Open- finaaliin. Olo oli aivan huikea, eikä millään meinannut saada keskittymistä finaalirataan. Rata oli kuitenkin kivan oloinen ja tehtiin silläkin hyvää pätkää, vaikkakin lopputuloksena oli hylky. Sakarille iski ramppikuume, kun näki yleisömäärän, itse en osannut edes jännittää katselijoiden määrää kun olo oli niin euforinen. Kieltoja taisi tulla kaikkiaan neljä, hienoa oli silti tulla maaliin yleisön kannustaessa!

Finnish Open- finaali


Sunnuntaina kisailtiin vielä kilpailevien minien rotujoukkueessa Ihahhurja feat Cindy. Lähtöjärjestys oli Sakari, Hessu, Aava ja Cindy. Kaikille Ihahhurjille tuli joitain virheitä ja Laamasen Annen Cindy, ohjaajanaan Sari Valtonen, oli ainoa joka tuli virheittä maaliin. Hienosti kaikki tsemppasivat radan läpi! Ensi vuonna sitten uudestaan!

sunnuntain joukkuekisa


Tässä vielä Sankari ruusukkeiden ja pokaalin kera, huomatkaa ylpeä ilme!

Kisavideot tulevat taas kunhan ehtivät.

Taas näytelmöitiin

Vuorossa Kiikoisten ryhmänäyttely. Taasen oli ilmoitettu viisi gööttiä, nyt tosin jokainen oli eri kasvattajalta. Tuomarina oli Esa Ruotsalainen, miellyttävä tuttavuus, joka käsitteli koiria rauhallisesti ja varmasti.
Ennen kehään menoa olin (taas) varma, että ei tästä tule mitään. Kun yritin vähän harjoitella, niin Sakari vaan meni nenä maassa, eikä osannut seistäkään. Kai se on sitä mieltä, että lahjattomat treenaa, sillä kehässä se käyttäytyi hienosti, liikkui hyvin ja pöydällä olokin sujui hienosti, JEE! Tuomarin antoi hyvin kopeloida, eikä väistänyt mittatikkuakaan, kun tuomari mittasi pojan. Kyllä se kai siitä vaan tässäkin asiassa kehittyy.

Tuomari lausui seuraavaa:
Koon ylärajalla. Mittasuhteiltaan hivenen pitkä voimakaspäinen uros. Silmät saisivat olla hivenen tummemmat. Riittävä rungon vahvuus ja raajaluusto. Hieman pitkä lanneosa. Hyvä karva. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Miellyttävä käytös. Värimerkit saavat puhdistua.

ERI saatiin jälleen. SAta tuomari ei antanut, lähinnä koon ja lantion pituuden vuoksi. Kätellessään kehui vielä Sakarin liikkeitä! Vähän petrattiin viime kerrasta, kun nyt oltiin AVK1 :)

Taidan sittenkin ilmoittaa Sakarin vielä Ikaalisten ryhmänäyttelyyn, josko sitten olisi tämän vuoden näytelmät näytelty.

M&M-cupissa

Eilen käytiin Kirsin ja Miian kanssa epistelemässä Sastamalan Musti&Mirri-cupissa. Sakari osallistui avoimeen luokkaan ja meni radan kaksi kertaa. Tuomari Petteri Kerminen oli tehnyt pitkän (174m) ja tulostason perusteella haastavan radan tähän avoimeen luokkaan.
Taas saatiin treenattavien asioiden listaan pari uutta (kääntymiset puomilta ja aalta), mutta voi mahtavuutta, Sakari leijeröi niin upetsusti, että sillä elää taas pitkään! Eka radalla tuli yksi kieltovirhe puomin jälkeiseltä hypyltä ja siitä myös se viiden sekunnin yliaika videolta laskien, joka meille tuli. Sijoitus meillä oli kolmas, tuloksella 10,12, joten cuppipisteille päästiin!
Toka kierroksella hylkäys samalla puomin jälkeisellä hypyllä, kun Sakari kiersi sen ja hyppäsi väärään suuntaan. Tällä radalla kuitenkin vielä edellistäkin parempi leijeröinti, joka näkyy videon lopussa. Monen kokeneemman koiran rata kosahti tuossa kohtaa, eikä se meillä voinut olla vahinko, kun tehtiin se kaks kertaa. Vähän tuntuu hyvältä huomata, että osataan me jotain! Ollaan siis rämpimässä ylös osaamattomuuden suosta ja laji alkaa taas maistua hyvältä.

Monenmoista, yhtä ja toista

Olga, onnellinen orava, piti juoksuväliä viitisen kuukautta ja aloitti juoksunsa 26.5., eli tämä talous on ollut yksikoirainen. Tosin niin, että koira aina välillä vaihtuu ja toinen on mummun hellässä hoidossa. Yksi viikko vietettiin treenaamatta, kun työpaikkani vaihtoi osoitetta ja olin pitkähköjä päiviä muuttohommissa. Silloin vielä molemmat majailivat mummulassa.

3.6. Olin Sakarin kanssa epistelemässä Porissa Pahan epiksissä. Osallistuttiin mölliradalle sekä kilpailevien agility- ja hyppyradoille. Mölliradalla ei jo kilpailevia palkita, mutta se "voitettiin" puhtaalla radalla. Agilityradalla otettiin hylky kolmella kiellolla. Sakari mm. bongasi ratahenkilön ja keskittyminen herpaantui.
Hyppyradalta otettiin voitto kotiin, virheitä tietääkseni vitosen verran. (Tuloslipukkeet jäivät kisapaikalle)

9.6. WeCAn viralliset kisat Sakarin ja Hipun kanssa. Molempien kanssa kisasin molemmat tarjolla olleet radat.
B-radalta, joka kisattiin ensin, molemmille tulos HYL. Sakari hyppäsi yhden hypyn väärästä suunnasta ja Hippu bongasi ylimääräisen putken :) Hipun kanssa tiesin jo ennen rataa, että saattaa se putki imaista ja niinhän se teki...
A-radalta Sakarille tämän vuoden eka puhdas nollatulos! Ihanneaika alittui reilu neljä sekuntia ja etenemä oli 3,57. LUVAan tämä ei kuitenkaan riittänyt, sillä osallistujia oli kahdeksan, kaksi ensimmäistä sai LUVAn ja me oltiin kolmansia. Ihme kyllä ei harmita. olen tyytyväinen että pystyttiin tekemään puhdas suoritus!
Hipulle tältäkin radalta HYL, kun jäin vähän liian kauaksi varmistamaan, ettei bongaa kokonaan väärää putkea, niin sitten vedin sen oikean putken väärään päähän. Hauskaa oli ja monta hienoa kohtaa tehtiin Hipun kanssa molemmilla radoilla.
Sakarilla oli nyt hyvät kepit molemmilla radoilla. Ei ehkä mennyt vielä parhaalla mahdollisella vauhdilla, mutta ihan ok kuitenkin ja myös haki niille molemmilla radoilla hyvin.

11.6. Alueellinen valmennus (kalenterissa lyhenteellä TtC = Training to Compete) Raumalla tällaisella radalla:

Ensin tehtiin taas niin kuin itse tekisi ja sitten uudella kierroksella parannettu versio. Alun (putkelle 6) tein valssaamalla molemmilla kierroksilla, eka kiekalla valssit vaan olivat tosi paljon myöhässä. Tällaisissa valssi ajoitetaan tehtäväksi ennen estettä, että se kääntää koiran hypyltä heti oikeaan suuntaan. Kyllä me tässä välissä on harjoiteltu ennakoivaa valssia, mutta myöhässä oli aina vaan. Saatiin kuitenkin sujumaan. Esteet 11 ja 12 tein omalla kierroksella niin, että saksalainen hypylle 11 ja valssilla kahdeltatoista kolmelletoista. Toka kierroksella pakkovalssilla ja taas valssi 12-13 väliin. Putken Sakari haki tosi hyvin, pakkovalssilla 15 hyppy, tässä pitää muistaa, että en käänny koiraa vastaan vaan käännös sitten vasta kun ollaan esteen takana. Putkilla 16 ja 17 ei ongelmia ja puomin sekä kepit Sakari haki hyvin. Kepit oli hyvät molemmilla kierroksilla, eikä tehty keppivirheitä! Jee! Eka kierroksella lähetin Sakarin hypylle 21 ja menin tekemään päällejuoksun hypylle 22 ja siitä sitten loppusuoralle. Toka kierroksella tehtiin sekin niin, että valssattiin 21-22 hyppyjen välissä ja hypylle 23 pakkovalssijaakotus. Ja toimi!
On niin hieno fiilis itsellä, kun saa näissä valmennuksissa myös onnistumisen kokemuksia, eikä tunnu ettei osaa mitään. Tehtiin hyvää pätkää, eikä rata kuitenkaan ollut ihan maailman helpoin, ainakaan meille. Tästä on hyvä lähteä jatkamaan ennakoivan valssin harjoituksia ja pakkovalssia, joka saatiin uudeksi kotiläksyksi.
Pian edessä onkin jo kovasti odotettu Agirotu!