Joka tapauksessa, tuossa tuo nyt nukkuu jaloissa, viettää ensimmäistä kokonaista päiväänsä meidän seurassa. Eilinen kotimatka meni rauhallisissa merkeissä. Ihan aluksi vähän jännitti, mutta turhia poruja ei poika päästellyt. Matkan varrella pysähdyttiin syömään ja samalla saivat kaikki koirat Hippu mukaan lukien tutustua neutraalilla maaperällä tulokkaaseen. Olga oli yllättävän sinut asian kanssa, Sakaria ällötti ja Hippu oli heti että jees!
Kotona tutustuttiin lisää pihalla. Sakarille potkin palloa siinä samalla, ettei huomio ole heti liikaa pennussa. Töpö tötteröllä Hermanni valloitti koko pihan ja hetkeä myöhemmin myös sisätilat.
Olga varoitteli tulemasta liian lähelle ja kerran ärähti kovemmin. Hermanni kunnioitti ärähdyksiä, mutta ei sen kummemmin niistä pelästynyt. Sakari lähinnä väisteli. Ilta sujui rauhallisesti. Ruokansa Hermanni söi hyvällä ruokahalulla, eikä turhia jännitellyt muutenkaan. Reipas ipana!
Yötä vähän jännitin, että saanko lainkaan nukuttua. Laitoin oman patjani lattialle Hermannin pedin viereen, jotta havaitsen varmasti kaikkien kolmen liikkeet. Olga hämmästytti mut, kun illalla tuli mun jalkoihin patjalle nukkumaan. Sehän ei koskaan tule sänkyyn. Sakarin tullessa se ei tullut edes samaan huoneeseen meidän kansaa pariin yöhön. Yö sujui ilman herätyksiä. Hermanni nukkui aamulla kuuteen saakka omalla pedillään, eikä itkenyt lainkaan. Aamulla isompien suhtautuminen oli jo rennompaa ja aamuruuat syötiin sulassa sovussa.
Ulkona Hermanni yritti jo roikkua Olgan hännässä, saaden osakseen vain pienen örähdyksen ja juoksi Sakarin perässä, kun heitin sille keppiä. Tästä tämä lähtee. Ainakin tähän saakka on sujunut huomattavasti paremmin, kuin odotin.
Moikka mä oon Hermanni ja tulin just mun uuteen kotiin
Hippuun tutustumista
Hei kaveriiii
Tainan sylissä
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti