31.12.2013

Letkajenkkaa

Hypätään askel taaksepäin ja muistellaan mitä tapahtui vuonna 2013, sitten hypätään eteenpäin miettimään mitä tulevalta vuodelta toivoisi.

Siispä miten tämä vuosi meni, mistä haaveiltiin ja kuinka haaveita toteutui?

Olga
Nautitaan elämästä.
Jatketaan kuntoutusta.
Jos mulla kantti kestää ja koira pysyy kunnossa, saatetaan käväistä Mejä- kokeessa. Saapi nähdä. Kaksi hirvenjalkaa ja muutama veripullo odottavat pakastimessa kevättä, että päästään treenailemaan ja sitten katsotaan osallistutaanko kokeeseen.


Elämästä on nautittu. Olga on ollut hyväntuulinen ja iloinen varsinkin vuoden viimeiset päivät, kun päästiin kerrostaloportaista eroon :). Varmasti tammikuisella steriloinnillakin on osuutensa asiaan, ei hormonit enää heittele. Olgan ilohepuleita lenkeillä on ilo seurata ja ihana on aamuisin herätä kun koira on onnellisen näköinen ja tulee sängyn viereen häntää heiluttamaan.
Kuntoutusta jatkettiin 11 kerran vesijuoksumattoilulla, josta oli iso apu. Ontumaa ei juurikaan ole ja voimme sen osalta elää melko normaalia elämää. Lisäksi olemme lenkkeilleet paljon metsäpoluilla, joilla on vaihtelevuutta maastossa ja kaikkia jalkoja pitää käyttää tasapuolisesti.
Kantti kesti ja käytiin toukokuulla kahdessakin Mejä-kokeessa. Ensimmäisestä hieno ykköstulos vain yhtä pistettä vaille täydestä viidestäkympistä. Toisesta emme saaneet tulosta lainkaan, kun sillä kertaa ei vaan jäljestys huvittanut :) Mutta "ura" tuli kuitenkin korkattua. Ajan puutteen vuoksi jälkihommat on vähän jääneet...

Sakari

Sakarin pääasiallinen tehtävä on olla meidän porukan pelle ja tuoda iloa elämään.
Treenataan lisää agilityä. Marjo jatkaa onneksemme vielä kevään ajan valmennusta, vaikka virallinen alueellinen valmennus loppuikin.
Kisataan. Vielä ei tavoitella osallistumisoikeutta SM-kisoihin, ehkä ensi vuonna. Muutama nollakin olis kuitenkin kiva tehdä.
Keväällä olisi tarkoitus myös peilauttaa Sakarin silmät.
Sakarikin pääsee jälkeä harjoittelemaan omaksi iloksi.


Sakari on toteuttanut ensimmäistä kohtaa varsin onnistuneesti. Joka päivä se pelleilee ja pöllöilee saaden hymyn huulille.
Treenattu on. Omat treenit ovat olleet kevyitä ja aika lyhyitä, sellaisia hyvänmielen treenejä. Marjon treeneissä on päästy käymään läpi vuoden ja siellä on sitten tehtyä vaikeampia harjoituksia ja hiottu yksityiskohtia. Ilon kautta olen pyrkinyt treenaamaan ja agility Sakarin kanssa on nautinto! Ja luulen että Sakari nauttii siitä kanssani myös. Silmien ilmeestä päätellen, kun se tietää mitä on luvassa.
Kisattukin on. Omalla mittapuulla paljon. Äkkiä laskettuna 42 starttia, hylkyprosentti tasan 50. SM- nollia kertyi viisi tämän vuoden kisoja varten, vain tupla jäi uupumaan. Ensi vuoden kisoja varten koossa on kuusi nollaa, mutta tupla puuttuu niistäkin. Eli tavoitteet ylittyivät reilusti nollien osalta. Ja muutenkin.
Silmät peilattiin terveiksi tammikuussa.

Minä

Kunnonkohotus kahvakuulaillen jatkuu...

Juuei :) Kävin muutaman kerran kuulailemassa, mutta se jäi talolla toteutettujen projektien jalkoihin...

Hippu
Hippukin pääsee kisaamaan.

Pääsi se, yhdeksän starttia, joista kolme tulosta ;)

Näköjään en ole kirjannut tälle vuodelle sitä omaa taloa varsinaiseksi tavoitteeksi, ja niinhän se kesällä löytyi :) Reilu viikko on jo asuttukin ja remontit on viittä vaille valmiit :) Tämä on se suurin ja ihanin 2013 tapahtuneista jutuista. Vähän jo meinasi kärsivällisyys rakoilla remonttien kanssa, ja epäusko muuton toteutumisestakin nosti päätään, mutta täällä ollaan nyt ja nautitaan!

Mitäpä ensi vuodelle toivoisi?

Olgalle lisää onnellisia terveitä päiviä.
Sakarille onnellisia terveitä päiviä.
Eilen sain Eviran tutkimustulokset ja ureaplasma oli näytteestä löytynyt. Kahden kuukauden antibioottikuuri syötetään nyt ja sitten käydään antamassa taas näyte. Toivon, että antibiootti tehoaa ja poika saadaan kuntoon. Oireita sillä en huomaa ja iloinen se on. Onneksi.
Kisatauolla ollaan toukokuulle saakka, tarkoitus on treenata samalla metodilla kuin tähänkin saakka, eli niin että molemmilla on kivaa. Marjon treenejä on tiedossa viidet ennen kisakauden (toivottavasti)alkamista. Se tupla pitäisi sitten kuukauden sisällä saada, jos mielimme SM- kisoihin Tampereelle osallistua. Se on tavoitteena, jos koiran terveys sen sallii. Ja jos kisaamaan päästään niin hylkyprosenttia yritetään pienentää.
Itsellekin toivon onnellisia terveitä päiviä.
Samoin Hipulle Sen kanssa voitais kisata myös, käydä yleisöä hauskuuttamassa :D

FB:n piparihaasteen onnistujat:

ja floppaaja :D


Mun elämän Ilo ja Valo

3 kommenttia :

Otso ja Etta kirjoitti...

Hyvää uutta vuotta Kirsulan jengille! Mua niin naurattaa tuo Sakarin piparifloppauskuva, Otso floppas sen haasteen ihan tyystin myös :D Siitäkin sai vain suhahduskuvan, kun piparkakku katoaa kitaan...

Jasmin kirjoitti...

Täällä saatiin myös päivän naurut piparifloppauskuvasta. :D Meillä olisi kyllä voinut tulla täysin samanlainen kuva, mutta tuurilla kerkesin napata kuvan ennenkuin pipari katosi kitaan. Ei ne ahneita ole. ;)

Ansku kirjoitti...

On ne eteviä otuksia! Me ei edes pystytty yrittämään piparihaastetta, kun niin tarkasti pitää kontrolloida mitä neito suuhunsa pistää. Olgalla on suloiset ilmeet noissa kuvissa, ja Sakari myös oma ihana itsensä. <3