Viime viikonlopulle oli Sakarille ohjelmoitu lauantaille Jämijärven ryhmänäyttely ja sunnuntaille kisat Lempäälässä.
Näyttely pidettiin JämiAreenalla, joka oli tosi ahdas. Oman kehän etsiminenkin oli aluksi hankalaa. Ja koiralla oli välittömästi nenä maassa hyvissä hajuissa ja samalla jarrut lukossa. Lopulta kuitenkin päästiin oman kehän laidalle ja odottelemaan omaa vuoroa. Aika kului kerrankin nopeasti, kun oli mukavaa seuraa muista göötinomistajista.
Kehässä Sakari käyttäytyi todella hyvin. Tällä kertaa ei nenäkään mennyt maahan ja pönötykset se jaksoi hienosti!
Tuomarina oli Markku Mähönen ja hän lausui Sakarista seuraavaa:
Aavistuksen jo pitkärunkoinen, joka kokoonsa nähden voisi olla hieman vahvempiluustoinen. Hyvä pään muoto, jossa hyvä sukupuolileima. Hyvä kaula. Riittävä eturinta ja rungonvoima, pitkähkö lanneosa. Hyvät takakulmaukset. Hyvä sivuliike, hieman kapea takaa. Hyvä karvapeite ja käyttäytyminen.
Eli tuomarin makuun poika oli liian puikula, mun mielestä se on tietysti just sopiva:) Varsinkin kun ajatellaan Sakarin urheiluharrastusta. Tuomari tykkäsi kuulantyöntäjätyypista pika-aiturin sijaan. Mutta eipä mitään, EH tuli ja oltiin avoimen luokan kolmansia.
Sunnuntaipäivä sitten vietettiin Lempäälässä. Kirsi kisasi Perlan ja Miinan kanssa aamupäivällä. Perlalle ykkösissä hylky ja 15 virhettä, vaikka taitavaa menoa olikin. Jälkimmäisellä radalla tuli harmittavat kolme rimaa alas. Miina tempaisi kakkosten agiradalta SERTin, nousi kolmosiin ja hyppärin kisasikin jo sitten kuninkuusluokassa! Hyvä Kirsi ja Miina!
Miia ja Nipsu tekivat melkein tuplan, hyppäriltä niukkaakin niukempi yliaikanolla +0,6 s. :(
Miialle ja Siralle agiradalta virheitä vähän reilummin ja hyppäriltä hylky.
Sakarilla oli vauhtia ja radat menivät pääosin hyvin, tuloksina kuitenkin molemmilta hylky. Eka radalla vein ihan itse kepeillä kakkosväiin omalla liikkeelläni ja ennen loppusuoraa Sakari lähti mukaan mun ennakointiin, kun yritin ottaa etumatkaa loppusuoralle jonka seurauksena väärään päähän putkea.
Hyppärillä jälleen hyvää vauhtia ja ihan lopussa päättikin sitten bongata putken väärän pään.
Videoilta yritin laskeskella meidän aikoja ja tulin siihen lopputulokseen, että ilman virheitä olisi ajatkin riittäneet. Kai näitäkin siis voi kutsua jossittelutuplaksi :) Aika pienestä oli kiinni tällä(kin) kertaa.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti