Mutta ei muuta kuin matkaan vain. Kirsin ja Perlan hain matkalta kyytiin myös. Tehtiin kunnon lämmittelylenkki ja parkkeerattiin auto auringonpaisteeseen. Hallilla oli avainkaappi jäässä, mutta sekin aukesi, kun Marjo sitä aikansa lämmitteli mm. sytkällä. Ja kyllähän se pakkanenkin alkoi hellittää, kun aurinko jo mukavasti lämmitti :)
Itse treenissä kyllä tuli jopa kuuma. Juosta sai reippaanlaisesti, että ehti ohjaamaan ja mulla oli vielä matkassa kaksi koiraa. "Näyttö"kierros meni molempien kanssa ihan penkin alle... Ei ihan menty numerojärjestyksessä. Hipun kanssa jäi vielä vahingossa yksi hyppy (17) kokonaan väliin, Sakarin kanssa sentään muistin, että sekin oli radalla mukana. Taisi olla ajatuksetkin ihan jäässä. Itse treenikierros meni jo sujuvammin. Sakarin kanssa jouduttiin hinkkaamaan kohtaa 5-7, poika tuli kepeiltä kesken pois, kun aloin ennakoida pituudelle vientiä. Ohjauksellisesti mulle ongelmallinen kohta oli 9-10. Saattelin koiraa liian pitkälle ysihypylle ja hukkasin putken suun ja meinasin peruuttaa, vaikka piti vaan mennä eteenpäin. Liikkumissuuntakin oli tässä hukassa. Sakarin kanssa onnistuin lopulta tekemään putkeenvienti pakkovalssilla ja Hipun kanssa tehtiin flippi, joka onnistuikin sitten ihan hyvin ja persjätöt putken ja 11- hypyn jälkeen meni loistavasti. Marjo sanoikin mulle, että mun pitää vaan luottaa Hippuun. Se kyllä tekee oikein, kun en jää turhaan varmistelemaan, vaan liikun ja ohjaan oikeilla linjoilla. Ja juosten ehtii ihan hyvin Hipunkin kanssa! Sakarin treenissä olin erityisen tyytyväinen siihen, että jaksoi hinkkaamisesta huolimatta vetää täysillä loppuun saakka. Parilla viime kerralla kun on näissä Marjon pitkän radan treeneissä selvästi väsähtänyt loppua kohti. Kyllä taas kannatti herätä aikaisin.
Päivällä kävin Lohikossa metsälenkillä Ruutin, Olgan ja Sakarin kanssa. Mua nauratti kovin, kun Sakari ja Olga veti yhdessä keppiä hetken aikaa. Sakari veti apinanraivolla puolet itseään isompaa Ookeloa perässään. Olga ei kyllä pannut vastaan, mutta eipä irrottanutkaan vaan oli leikissä mukana. Tästä on mun puhelimessa videokin, mutta mulla ei oo piuhaa, jolla saisin sen koneelle. Ehkä jonakin päivänä se ilmestyy tänne teidän lukijoidenkin iloksi.
Iltapäivällä harrastin sitten vielä extremeilyä. Käytiin Tainan ja Miian kanssa avannossa!!! Kaiken kaikkiaan käytiin kastautumassa kuusi kertaa. Oli todellinen voittajafiilis, kun uskalsin mennä. Minä joka menen uimahallissakin veteen monta minuuttia. Niinpä sitä voi yllättää ja ylittää itsensä, kun vain uskaltaa kokeilla. Illalla oli todella rento olo ja menossa ollaan uudestaankin.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti