Radan alku esteelle 4 saakka oli mukaelma Anders Virtasen hyppäristä Vaasasta. Hermanni ei osannut mennä poikittaisia hyppyjä takaakiertona kisoissa, eikä se osannut niitä nytkään. Tarvitsi paljon isomman ohjauksen, mitä aluksi tein. Jos yhtään huonosti vaan huitaisin, se tuli aina mun puolelta ja pyrki tosi ahtaasta välistäkin tulemaan väärälle puolelle. Mun mielestä tällaista ongelmaa ei ole ennen ollut. Ennemminkin Hermanni on mielellään ollut musta kauempana kuin pyrkinyt lähelle.
Kepeille haki hyvin itse, kun kakkosesteen ylihuolellisen ohjauksen takia en vaan ehtinyt edelle. Kepit oli myös hyvän vauhdikkaat joka toistolla. Putkiansaan keppien lopussa ei edes yrittänyt mennä, vaan hyvin haki takaakierrolle :). Kolmella takaakierrolla oli samaa ongelmaa, että mielellään tunki mun puolelta hypyille, vaikka yritin saada tarkasti ohjattua oikein. Treenien lopuksi saatiin kuitenkin tehtyä pätkä nopeana nollana läpi. Hermanni vaatii multa ihan erilaista keskittymistä ohjaukseen, kuin Sakari ja mä aina meinaan sen unohtaa :P. Sitten kun skarppaan ja oikeasti ohjaan, sujuu yhteistyö loistavasti!
Sakaria varten oli radalle laitettu putkiansoja todella lähelle esteitä. Keppien aloituksessa putki ei aiheuttanut ongelmia, mutta lopussa putki oli niin iso häiriö, että jätti pari keppiväliä pujottelemattakin ja sujahti putkeen. Muutamalla toistolla saatiin kuitenkin onnistumisiakin aikaan. Muita pahoja paikkoja ei Sakarille tällä pätkällä ollut. Takaakierroile riittää pieni tönäisy ja mä pystyn olemaan tosi paljon koiraa edelläkin. Rimat oli tapissa ja vain kerran tiputti ekan riman. Se hiipi lähdössä perään, joten ei sitten pystynyt kokoamaan itseään hypylle kunnolla. Ekan riman nostin neljäänkymppiin viimeiselle toistolle ja hyvin pysyi silti.
Jälleen piti paikkansa vanha sanonta: hyvä treeni, parempi mieli :) Ensi viikonloppuna mennään Hermannin kanssa kasvattipäiville treenaamaan ja yritän sitten päättää ilmoitanko Hermanninkin Sastamalaan yhdelle radalle vai kisaako vain Sakari...
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti