X-rotuisten jälkeen samassa kehässä alkoi pienet pennut, joihin me luonnollisesti osallistuttiin. Oltiin aika alkupäässä, kaiken kaikkiaan osallistujia oli reilu 30. Numeroita oli 101-136, mutta muutama saattoi olla pois. Kuitenkin paljon oli pieniä pentuja.
Hermanni tönötti tosi hyvin ja esiintyi mallikkaasti. Pöydälläkin oli kuin vanha tekijä ja tuomari sai kopeloida kuinka vaan. Parinamme oli amerikancockerspanieli ja se sai punaisen nauhan. Tuomari sanoi kyllä, että koirat oli tosi tasaväkisiä.
Sitte saimmekin odotella seuraavaa esiintymistä tovin jos toisenkin. Onneksi seura oli hyvää, kun mun agiryhmäläinen Vilmakin oli Hemmon kanssa osallistumassa myös. Hemmokin esiintyi hienosti ja sai punaisen nauhan.
Sinisten kehässä oli jo melkein ahdasta kun osallistujia oli niin paljon. Hermanni keskittyi oikeaan asiaan ja esiintyi todella mallikkaasti. Ei välittänyt yhtään muista koirista <3 Tuomari taisi poimia meidät ensimmäisenä kehän keskelle, mä olin ihan äimänä! Mutta ei siinä vielä kaikki, kun tuomari alkoi sijoittaa neljää keskelle ottamaansa koirakkoa, niin nyt me oltiin viimeisenä valittuna parina ja se tarkoitti sitä, että voitettiin!! Palkintona oli ihan hervottoman kokoinen pokaali, lelu, naksutin ja purkki ruokaa. Ja ei muuta kuin BIS- kehää odottamaan. Sielläkin jätkä esiintyi reippaasti, vaikka takana oli jo kolmisen tuntia oleilua meluisassa hallissa, ihmisten ja koirien vilistäessä ympärillä. Meitä ei enää sijoitettu vaan käteltiin pois, mutta voi kuinka tyytyväinen mä olen! Eniten hämmästyttää se, miten luontevasti Hermanni esiintyi ja että se jaksoi pönöttää kaikki kehät ryhdikkäästi. Huippuesiintyjä tuo ipana. Taidetaan perua ne puheet rumasta lapsesta. Pieni poika ja ISO pokaali :)
.JPG)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti