30.12.2014

Huikea vuosi takana, mitä uudelta uskaltaa vielä toivoa?

Perinteisesti pieni katsaus loppuvaan vuoteen ja tavoitteet uudelle. Perhekuntaan liittyneen uuden jäsenen myötä tavoitteita on jälleen mietitty, samalla kun olen saanut nauttia huikeasta vuodesta noitten karvakavereiden kanssa.

Toteutuneet
Olgalle lisää onnellisia terveitä päiviä.
Olgan vuosi on ollut hyvä. Omakotielämä sopii sille ja se jaksaa lenkkeillä metsässä vielä reippaasti. Parin tunnin metsässä rämpimisetkään eivät ole aiheuttanut ontumista tms. Toivottavasti tämä nykyinen asumismuoto ja lenkkeilyt pitävät kuntoa yllä edelleenkin. Kymppisynttäreihin tähdätään :)

Sakarille onnellisia terveitä päiviä.
Eilen sain Eviran tutkimustulokset ja ureaplasma oli näytteestä löytynyt. Kahden kuukauden antibioottikuuri syötetään nyt ja sitten käydään antamassa taas näyte. Toivon, että antibiootti tehoaa ja poika saadaan kuntoon. Oireita sillä en huomaa ja iloinen se on. Onneksi.
Kisatauolla ollaan toukokuulle saakka, tarkoitus on treenata samalla metodilla kuin tähänkin saakka, eli niin että molemmilla on kivaa. Marjon treenejä on tiedossa viidet ennen kisakauden (toivottavasti)alkamista. Se tupla pitäisi sitten kuukauden sisällä saada, jos mielimme SM- kisoihin Tampereelle osallistua. Se on tavoitteena, jos koiran terveys sen sallii. Ja jos kisaamaan päästään niin hylkyprosenttia yritetään pienentää.

Sakari söi antibiootit, mutta ureaplasma jäi. Pitkä kuuri aiheutti myös hiivan vaikka sitä yritettiin jo kuurin aikana ennaltaehkäistä. Edelleenkään ei ole ollut oireita, mutta nyt alkuvuodesta on tarkoitus viedä Sakarilta pallit. Pääasiassa vaiva vaikuttaa eturauhaseen, enkä halua sen vaivaavan tai aiheuttavan kipuja.
Puolen vuoden tauon jälkeen päästiin kisaamaan toukokuussa ja se jälkeen onkin sitten kisat sujuneet paremmin, kuin olisin koskaan voinut kuvitella :)
Tupla tuli kuin tulikin viimeisistä mahdollisista kisoista ja Tampereelle päästiin. Siellä karsintaradalla tehtiin jopa tulos. Suuri unelma siis toteutui. Ässämmien jälkeen alkoi uusi nollien keruukausi Oulua varten ja aikavälillä 20.7.-16.11. saatiin SM-nollat kasaan! Lisäksi yksi "ylimääräinen" hyppärinolla. Tupla tehtiin 13.9. Forssassa samalla, kun kisasimme gööttien rotumestaruuksista. Omien laskelmieni mukaan oltiin rotumestaruuksissa sijalla 4. Kun tupla oli alta pois, oli paineettomampaa kisata ja nollat kertyivät suhteellisen helposti. Pieni puomin alastulo-ongelma vaivasi muutamissa kisoissa, mutta nyt on jälleen askeleet osuneet kontaktille. Syytä en osaa kuin arvailla. Sakarin puomi on ollut tosi varma, mutta liekö vauhdin kasvamisella ollut osuutta asiaan. Kun hankin meille kehikon, jotta voi sen kanssa opettaa kontaktin uusiksi, en ehtinyt edes aloittaa kehikon alkuopetusta, kun taas alkoi askeleet sopia :) Tehokas vehje.
Jatkettiin kisaamista ja irtonollia tipahteli lisää, kunnes 23.11. räjäytettiin potti Maalahdessa. Tehtiin tripla ja voittamalla heti ekan startin Sakari sai ensimmäisen SERT-Aansa! Ehkä siksi toinen ja kolmaskin rata sujuivat rennosti ja nollat niiltäkin sijoilla 2. ja 4. Aina olen ajatellut että SERTit eivät ole meidän ulottuvilla, mutta väärässäpä olin. Nollavoiton myötä saatiin myös osallistumisoikeus MM-karsintoihin, eipä ole käynyt mielessäkään sellainen mahdollisuus. Vuoden viimeiset kisat kisattiin Seinäjoella ja kotiin tultiin toisen SERT-An kanssa. Eli yhtäkkiä Sakari onkin yhtä sertiä vaille agilityvalio... Huhhuh! Aikamoinen kisavuosi etten sanoisi, vaikka kisataukoakin oli tämän vuoden puolella viisi kuukautta.
Tavoitteeksi asettamani hylkyprosentin pienentäminenkin onnistui yli odotusten. 42 starttia, joista 12 hylkyä (28,57%) ja nollia 15 (35,71%). Muista tuloksista 4 yliaikanollaa ja 5x 5 (puomin alastuloja liki kaikki) ja 5 sekalaisesti yliaikavitosia tai kymppejä/yliaikakymppejä sekä huonoin ei-hylkytuloksemme SM-kisoista 27,21. Eli positiivien suunta: hylkyprosentti reilusti viime vuotista pienempi ja nollaprosentti suurempi. Lisäksi voi todeta, että jos ei hylkäännytä, niin tehdään ihan kohtuuvarmoja tuloksia. Pääasiassa virheet on tulleet puomin alastulolta tai sitten satunnaisesti on pudonnut rima. Vuoden edetessä ollaan myös päästy ihanneaikaan enenevässä määrin. Jee! Tavoitteet saavutettu ja huikeasti ylitetty!

Itsellekin toivon onnellisia terveitä päiviä.
Onnellisia päiviä on vuoteen mahtunut paljon ja pahemmilta sairasteluiltakin on vältytty. Painoa olen saanut vähän alaspäin, olematta erityisesti millään dieetillä. Sama suunta jatkukoon :)

Samoin Hipulle Sen kanssa voitais kisata myös, käydä yleisöä hauskuuttamassa :D
Muutamat kisat käytiin kirmaamassa alkuvuodesta ja kivaa oli sekä mulla että Hipulla. Luultavimmin myös yleisöllä :)

Tavoitteet

Olgan osalle tavoitteet on samat kuin edellisenäkin vuonna eli onnellisia ja terveitä päiviä.

Sakarille toivotaan myös terveyttä ja onnellisia päiviä. Mikäli niitä riittää, niin käydään kisaamassa. Osallistutaan SM-kisoihin ja MM-karsintoihin, koska meille on siihen mahdollisuus annettu.
Loppuvuodesta yritetään saada se viimeinen SERT-A tai sitten joskus myöhemmin.
Pallit lähtee, vähän jännittää, miten se vaikuttaa Sakariin, mutta vaihtoehdot punniten se on paras ratkaisu. Terveys menee kuitenkin kaiken kisaamisen edelle!

Pikkupoika Hermanni saa kasvaa komeaksi nuorukaiseksi. Muutama näyttely on merkattuna kalenteriin. Saa nähdä kuinka jaksan sitä näyttelyissä käyttää. Mätsäreissä on jo käyty harjoittelemassa ja ainakin se osaa esiintyä :)
Tokon alkeiskurssille on paikka vetämässä ja agilityn opettelua jatketaan myös.
Loppuvuodesta todennäköisesti käydään läpivalaisemassa luuston tila.
Ja tietysti toivotaan sillekin onnellisia ja terveitä päiviä!

Hippu pääsee treenaamaan ja kisaamaankin. Ekat kisat onkin jo ensi sunnuntaina.
Höntsä-Hippiäiselle ei taida tarvita erikseen toivoa onnellisia päiviä, mutta terveyttä toivotaan sillekin edelleen!

Ja mulle tpivotaan kunnon kohottamisessa onnistumista. Muuten saattaa tulla ipanan kanssa vaikeuksia :D .

Ei kommentteja :