25.2.2014
17.2.2014
Mikään ei oo mahdotonta
Ja mikä tärkeintä, koskaan, EI KOSKAAN saa luovuttaa!
Hipun kanssa todistettiin se eilen Seinäjoella, kun yhteistä kisauraa oli takana 6 vuotta, 1 kuukausi ja 10 päivää.
Me tehtiin nolla kolmosissa :) Ihan yhdessä, pari pientä pelastelukarjaisua, mutta NOLLA!
Jotta te lukijat ymmärtäisitte, miten iso työvoitto on ollut päästä tuohon, laskin meidän uran numeroina. Kisaaminen aloitettiin 6.1.2008 Noormarkussa. SAGIn tilastot alkavat vasta 20.6., joten alkuvuoden starttimäärä ei ole selvillä. Itsellä saattavat olla jossain kalenterin kätköissä, mutta sen vuoden kalenteri ei ole nyt käsillä. Todennäköisesti startteja ei ole kovin hurjaa määrää ja tuloksia tuskin lainkaan. Mennään tämä laskennallinen osuus siis juhannuksesta alkaen.
(18.2. muokattu starttimäärät oikeiksi myös 2008 osalta ja lopputuloksiin sekä lisätty Miian ja Hipun tekemät nollatulokset. Heillä on muitakin tuloksia, mutta en laita niitä tähän :) )
2008
8 10 starttia, 1 tulos
14.9. tulos 18,50
2009
22 starttia, 3 tulosta
1.5. t. 16,02
6.12. t. 15
6.12. t. 0 (1. LUVA)
2010
22 starttia, 7 tulosta
14.2. t. 0 (2. LUVA)
2.5. t. 5
2.5. t.10
26.6. t. 5,88
7.8. t. 25
7.8. t. 25
7.11. t.5
2011
17 starttia, 6 tulosta
6.1. t. 5
16.1. t. 15
16.1. t. 15
6.3. t.15
25.4. t. 10
25.4. t. 0 (Sert => 2 lk)
2012
10 starttia, 1 tulos
5.5. t. 0 (1.LUVA 2 lk)
Tänä vuonna Miia kisasi Hipulla myös ja Miian ohjaamana Hipulle 2. LUVA 26.8. ja nousuSERT kolmosiin 21.11.
2013
9 starttia, 3 tulosta
3.3. t. 8,32
17.3. t. 15,77
6.12. t. 5
Miia ja Hippu SERT-A 31.3.
2014
tähän mennessä
6 starttia, 2 tulosta
12.1. t. 14,80
16.2. t. 0
Eli yhteensä startteja94 96, joista 23 tulosta, joista 5 nollaa.
Ymmärtänette, että jopa jokainen tulos Hipun kanssa on ollut juhlan arvoinen, saati sellainen rata, jolla ollaan saatu tuulettaa puhdasta ratasuoritusta! Ehkä tämä jollekulle todistaa, etten ole kummoinen ohjaaja, mutta sisun puutteesta et sinäkään voi meitä syyttää :) Onneksi lajissa mukana pysymiseen ei ole tuloskiintiötä, muuten me ei kisattaisi enää.
Kiitos kaikille meitä kannustaneille ja valmentaneille! Kiitos niillekin, jotka ovat radan reunalla menollemme hymyilleet tai jopa nauraneet. Pidetään laji edelleen hauskana ja niin kauan kuin koiralla ja minulla kunto kestää lupaamme tuloksia metsästää edelleen! Isoin kiitos kuuluu Tainalle, joka on antanut koiransa mulle harrastuskaveriksi, sekä tietenkin Hipulle, joka on mua ohjaajana ehkä eniten opettanut :)
Tässä kooste kaikista radoista, kahdelta muulta tulos tutusti HYL
Hipun kanssa todistettiin se eilen Seinäjoella, kun yhteistä kisauraa oli takana 6 vuotta, 1 kuukausi ja 10 päivää.
Me tehtiin nolla kolmosissa :) Ihan yhdessä, pari pientä pelastelukarjaisua, mutta NOLLA!
Jotta te lukijat ymmärtäisitte, miten iso työvoitto on ollut päästä tuohon, laskin meidän uran numeroina. Kisaaminen aloitettiin 6.1.2008 Noormarkussa. SAGIn tilastot alkavat vasta 20.6., joten alkuvuoden starttimäärä ei ole selvillä. Itsellä saattavat olla jossain kalenterin kätköissä, mutta sen vuoden kalenteri ei ole nyt käsillä. Todennäköisesti startteja ei ole kovin hurjaa määrää ja tuloksia tuskin lainkaan. Mennään tämä laskennallinen osuus siis juhannuksesta alkaen.
(18.2. muokattu starttimäärät oikeiksi myös 2008 osalta ja lopputuloksiin sekä lisätty Miian ja Hipun tekemät nollatulokset. Heillä on muitakin tuloksia, mutta en laita niitä tähän :) )
2008
14.9. tulos 18,50
2009
22 starttia, 3 tulosta
1.5. t. 16,02
6.12. t. 15
6.12. t. 0 (1. LUVA)
2010
22 starttia, 7 tulosta
14.2. t. 0 (2. LUVA)
2.5. t. 5
2.5. t.10
26.6. t. 5,88
7.8. t. 25
7.8. t. 25
7.11. t.5
2011
17 starttia, 6 tulosta
6.1. t. 5
16.1. t. 15
16.1. t. 15
6.3. t.15
25.4. t. 10
25.4. t. 0 (Sert => 2 lk)
2012
10 starttia, 1 tulos
5.5. t. 0 (1.LUVA 2 lk)
Tänä vuonna Miia kisasi Hipulla myös ja Miian ohjaamana Hipulle 2. LUVA 26.8. ja nousuSERT kolmosiin 21.11.
2013
9 starttia, 3 tulosta
3.3. t. 8,32
17.3. t. 15,77
6.12. t. 5
Miia ja Hippu SERT-A 31.3.
2014
tähän mennessä
6 starttia, 2 tulosta
12.1. t. 14,80
16.2. t. 0
Eli yhteensä startteja
Ymmärtänette, että jopa jokainen tulos Hipun kanssa on ollut juhlan arvoinen, saati sellainen rata, jolla ollaan saatu tuulettaa puhdasta ratasuoritusta! Ehkä tämä jollekulle todistaa, etten ole kummoinen ohjaaja, mutta sisun puutteesta et sinäkään voi meitä syyttää :) Onneksi lajissa mukana pysymiseen ei ole tuloskiintiötä, muuten me ei kisattaisi enää.
Kiitos kaikille meitä kannustaneille ja valmentaneille! Kiitos niillekin, jotka ovat radan reunalla menollemme hymyilleet tai jopa nauraneet. Pidetään laji edelleen hauskana ja niin kauan kuin koiralla ja minulla kunto kestää lupaamme tuloksia metsästää edelleen! Isoin kiitos kuuluu Tainalle, joka on antanut koiransa mulle harrastuskaveriksi, sekä tietenkin Hipulle, joka on mua ohjaajana ehkä eniten opettanut :)
Tässä kooste kaikista radoista, kahdelta muulta tulos tutusti HYL
15.2.2014
Vielä on taukoo jäljellä
(anteeksi jo heti mahdollinen otsikon luoman mielikuvan aiheuttama korvamato)
Kaks ja puoli kuukautta Sakarin kisataukoa jäljellä... Antibioottikuuria syödään vielä 16 päivää. Kyllä mä niin toivon että seuraava spermanäyte on puhdas.
Ollaan lenkkeilty paljon metsälenkkejä vapaana ja treeneiltu agia tiistaisin rennommalla otteella, ei edes joka tiistai, ja Marjon treeneissä n. kerran kuussa sitten oltu tiukemmassa syynissä ja tehty tarkempaa treeniä. Viime lauantaina mulla oli Hipakin mukana kun tuurattiin Miiaa ja Nipsua. Yllättävää kyllä jaksoin treenata molemmat koirat peräjälkeen, eikä tullut ku vähän hiki. Muilla treeiryhmäläisillä oli kireemmät aikataulut menojensa vuoksi, niin jäätiin viimeisiksi treenaajiksi järjestyksellä Hippu ja hetiperään Sakari. Loppusuoran jaksoin juosta vielä Sakarinkin kanssa. Itse treenitkin meni ihan hyvin, molempien koirien kanssa jouduttiin muutamia kohtia hiomaan, mutta saatiin kaikki paikat toimimaan hyvin lopulta.
Huomenna olisi ohjelmassa kolme starttia Hipun kanssa Seinäjoella. Toivottavasti pääsen itse radalle, kun nyt on röörit räkää täynnä. Tämä päivä on onneksi aikaa loikoilla ja tropata tautia pois. Plan B on kyllä olemassa, kun Miia lähtee mukaan hengailemaan Stella-pentusen kanssa, niin Hippu ainakin pääsee radalle, jos mä en kykene. Mä kyllä kovasti tahtoisin kyetä :) .
Ilmeellä :)
Kaks ja puoli kuukautta Sakarin kisataukoa jäljellä... Antibioottikuuria syödään vielä 16 päivää. Kyllä mä niin toivon että seuraava spermanäyte on puhdas.
Ollaan lenkkeilty paljon metsälenkkejä vapaana ja treeneiltu agia tiistaisin rennommalla otteella, ei edes joka tiistai, ja Marjon treeneissä n. kerran kuussa sitten oltu tiukemmassa syynissä ja tehty tarkempaa treeniä. Viime lauantaina mulla oli Hipakin mukana kun tuurattiin Miiaa ja Nipsua. Yllättävää kyllä jaksoin treenata molemmat koirat peräjälkeen, eikä tullut ku vähän hiki. Muilla treeiryhmäläisillä oli kireemmät aikataulut menojensa vuoksi, niin jäätiin viimeisiksi treenaajiksi järjestyksellä Hippu ja hetiperään Sakari. Loppusuoran jaksoin juosta vielä Sakarinkin kanssa. Itse treenitkin meni ihan hyvin, molempien koirien kanssa jouduttiin muutamia kohtia hiomaan, mutta saatiin kaikki paikat toimimaan hyvin lopulta.
Huomenna olisi ohjelmassa kolme starttia Hipun kanssa Seinäjoella. Toivottavasti pääsen itse radalle, kun nyt on röörit räkää täynnä. Tämä päivä on onneksi aikaa loikoilla ja tropata tautia pois. Plan B on kyllä olemassa, kun Miia lähtee mukaan hengailemaan Stella-pentusen kanssa, niin Hippu ainakin pääsee radalle, jos mä en kykene. Mä kyllä kovasti tahtoisin kyetä :) .
Ilmeellä :)
26.1.2014
Sudensyöttinä
Mietittyäni ja pähkäiltyäni tovin, päätin ilmoittaa Olgan Raumalla järjestettyyn susitestiin. Varapaikalta päästiin mukaan. En oikein osannut odottaa mitään, koska välillä Olga räyhää vastaantulijat ja toisinaan ei puhu mitään. Lisäksi nyt oli vastassa oikea peto, tosin täytetty versio.
Testissä vietiin koira ensin haistamaan suden jätöksiä ja ne Olga tutki todella tarkkaan. Sen jälkeen susi tuli esiin ja kerran haukahdettuaan Olga meni suojaan selkäni taakse haukkumaan. Se oli selkeästi peloissan. Haukkui sellaista hätääntynyttä haukkua ja heilutteli häntäänsä alhaalla. Hetken olin kyykyssä ja Olga pysytteli edelleen selän takana. Sitten testaaja pyysi minua kävelemään kohti sutta, Olga jäi katselemaan turvallisen matkan päähän, kun susi "hyökkäsi" kimppuuni. Eli ei se ainakaan itseään uhraa, jos susia kohdataan :) Mutta nyt tiedän ainakin sen, että jos koiraa selvästi alkaa metsässä pelottaa, on syytä ottaa jalat alle ja häipyä.
On mulla varsinaiset rotunsa edustajat: nautapaimen, joka laitumella vaan viheltelee ja toivoo ettei kantturat kiinnitä siihen mitään huomiota sekä laumanvartija, joka syöttäisi mut sudelle ennemmin kuin suojelisi niiltä.
No, kumpaakaan ei ole hankittu rodunmukaisiin työtehtäviin, vaan iloksi ja seuraksi ja sen tehtävän ne kyllä osaa hoitaa oikein mallikkaasti!
Testissä vietiin koira ensin haistamaan suden jätöksiä ja ne Olga tutki todella tarkkaan. Sen jälkeen susi tuli esiin ja kerran haukahdettuaan Olga meni suojaan selkäni taakse haukkumaan. Se oli selkeästi peloissan. Haukkui sellaista hätääntynyttä haukkua ja heilutteli häntäänsä alhaalla. Hetken olin kyykyssä ja Olga pysytteli edelleen selän takana. Sitten testaaja pyysi minua kävelemään kohti sutta, Olga jäi katselemaan turvallisen matkan päähän, kun susi "hyökkäsi" kimppuuni. Eli ei se ainakaan itseään uhraa, jos susia kohdataan :) Mutta nyt tiedän ainakin sen, että jos koiraa selvästi alkaa metsässä pelottaa, on syytä ottaa jalat alle ja häipyä.
On mulla varsinaiset rotunsa edustajat: nautapaimen, joka laitumella vaan viheltelee ja toivoo ettei kantturat kiinnitä siihen mitään huomiota sekä laumanvartija, joka syöttäisi mut sudelle ennemmin kuin suojelisi niiltä.
No, kumpaakaan ei ole hankittu rodunmukaisiin työtehtäviin, vaan iloksi ja seuraksi ja sen tehtävän ne kyllä osaa hoitaa oikein mallikkaasti!
15.1.2014
Vetskuaksaa
Sunnuntaina käytiin kisailemassa Hippasen kanssa ne sille synttärilahjaksi lupaamani startit. Eka rata oli hyppäri ja tuomarina kaikilla maksien radoilla oli Esa Muotka. Rata näytti reunalta tarkasteltuna aikamoiselta kieputukselta, paljon takaakiertoja. Hippukin vaikutti vähän apealta, eikä ollut oma iloinen itsensä. Ei ollut suuret odotukset siis vuoroa odotellessa, jos ne nyt koskaan kovin korkealla ovat Hipun kanssa :)
Selvisimme radasta kuitenkin yllättävän hyvin! Yksi rima ja yksi kielto sekä 4,8 sekuntia yliaikaa. Pientä kalastelua pituuden jälkeen, mutta Hilppa ei käynyt ihan putkessa saakka, joten tulos tehtiin :)
Toka rata näytti mutkikkaalta myös edellisen tapaan. Mutta nyt Hippukin oli ihan oma itsensä, iloinen ja vallaton. Ilmeisesti aamun odottelu ja hallin meteli väsyttivät Hippua sen verran, ettei ekalle radalle jaksanut tsempata normaaliin tapaan. Toka rata oli sitten niin perinteistä Hippua kuin olla ja voi. Olin kuitenkin luvannut, että hermoja en menetä, kyseessä kuitenkin toisen lahja ja päätavoite että molemmilla on hauskaa.
Kolmannen radan rataantutustumisessa kävi mielessä, että menikö edelliset radat sen verran huonosti , että meidät kaikki tipautettiin takaisin kakkosiin... Rata oli selkeä ja suoraviivainen, sai rallatella menemään. Mun mokan takia (jätin ohjaamatta) Hippu tuli yhden hypyn ohi ja hyppäsi sen sitten väärinpäin, joten hylky tämäkin. Mutta mukava rata ja kivasti oltiin samalla kartalla :) Lisäksi kaikki kontaktit tehtiin puhtaasti ja se jos mikä on iso työvoitto!
Kisahinku kasvoi taas, joten eiköhän tuo veteraani pääse vielä jatkossakin baanoille :)
Tässä vielä kooste radoista, olkaatten hyvät :)
Selvisimme radasta kuitenkin yllättävän hyvin! Yksi rima ja yksi kielto sekä 4,8 sekuntia yliaikaa. Pientä kalastelua pituuden jälkeen, mutta Hilppa ei käynyt ihan putkessa saakka, joten tulos tehtiin :)
Toka rata näytti mutkikkaalta myös edellisen tapaan. Mutta nyt Hippukin oli ihan oma itsensä, iloinen ja vallaton. Ilmeisesti aamun odottelu ja hallin meteli väsyttivät Hippua sen verran, ettei ekalle radalle jaksanut tsempata normaaliin tapaan. Toka rata oli sitten niin perinteistä Hippua kuin olla ja voi. Olin kuitenkin luvannut, että hermoja en menetä, kyseessä kuitenkin toisen lahja ja päätavoite että molemmilla on hauskaa.
Kolmannen radan rataantutustumisessa kävi mielessä, että menikö edelliset radat sen verran huonosti , että meidät kaikki tipautettiin takaisin kakkosiin... Rata oli selkeä ja suoraviivainen, sai rallatella menemään. Mun mokan takia (jätin ohjaamatta) Hippu tuli yhden hypyn ohi ja hyppäsi sen sitten väärinpäin, joten hylky tämäkin. Mutta mukava rata ja kivasti oltiin samalla kartalla :) Lisäksi kaikki kontaktit tehtiin puhtaasti ja se jos mikä on iso työvoitto!
Kisahinku kasvoi taas, joten eiköhän tuo veteraani pääse vielä jatkossakin baanoille :)
Tässä vielä kooste radoista, olkaatten hyvät :)
9.1.2014
Niin tä?
Seuraavassa usein käyty keskustelu vieraan ihmisen ja Tainan tai mun kanssa. Tapahtumapaikkana voi olla agilitykisat, katu, koirapuisto tai oikeastaan mikä vaan missä voi kohdata ihmisiä, joita koirat kiinnostavat. Hihnan päässä on Hippu.
Vieras: Voi kun se on iloinen!
Taina/Katja: Juu
V: Minkä rotunen se on?
T/K: Täs on puolet kultastanoutajaa ja puolet punavalkosta irlanninsetteriä.
V: Se on kyllä hieno! Se on vielä ihan pentu?
T/K: Kiitos! No ei tää enää oo ihan nuori... Tää täyttää tammikuus kahdeksan.
V: Niin tä? Ei kyllä uskois ku se on niin leikkisä. Mä ihan luulin, että se on korkeintaan parivuotias...
T/K: No et oo ensimmäinen :)
Niinpä, tänään on se päivä, että Hippukin on veteraani-ikäinen. Eipä sitä oikein meinaa itsekään uskoa.
Paljon onnea Hipa, Hippis, Hippiäinen, Hippaleena, Hipanteri... Synttärilahjaksi mennään sunnuntaina kisaamaan kolmen startin verran :)
Vieras: Voi kun se on iloinen!
Taina/Katja: Juu
V: Minkä rotunen se on?
T/K: Täs on puolet kultastanoutajaa ja puolet punavalkosta irlanninsetteriä.
V: Se on kyllä hieno! Se on vielä ihan pentu?
T/K: Kiitos! No ei tää enää oo ihan nuori... Tää täyttää tammikuus kahdeksan.
V: Niin tä? Ei kyllä uskois ku se on niin leikkisä. Mä ihan luulin, että se on korkeintaan parivuotias...
T/K: No et oo ensimmäinen :)
Niinpä, tänään on se päivä, että Hippukin on veteraani-ikäinen. Eipä sitä oikein meinaa itsekään uskoa.
Paljon onnea Hipa, Hippis, Hippiäinen, Hippaleena, Hipanteri... Synttärilahjaksi mennään sunnuntaina kisaamaan kolmen startin verran :)
4.1.2014
Mahtava aloitus!
Eilen illalla oli Pahan epikset Noormarkussa. Sinne suunnattiin, kun ei nyt ole virallisiin hetkeen asiaa. Mukaan pääsi sekä Sakari että Hippu, matkaseurana omasta ryhmästäni Justiina Nalan kanssa ja Josefiina ilman koiraa, kun Tessu-pirhana aloitti juoksun, niin ettei pääse aloittamaan kisauraansakaan huomenna. Höh!
Lisäksi paikalle tuli ryhmästäni Jaana Maisan ja Saimin kanssa. Mulla oli siis jännitettävää, kun seurasin kuinka mun koutsaamilla koirakoilla sujuu :) Omia suorituksia en jännittänyt.
Rata oli helppo ykkös-kakkosluokan rata ja tuomarina Petteri Kerminen.
Minit ensin. Ryhmäläisilläni meni sujuvasti, varsinkin ne asiat joita oli lähdetty harjoittelemaan eli kepit ja vieraassa paikassa kisaaminen. Joitakin virheitä tuli, mutta myös paljon hienoa tekemistä kaikilla.
Sakarin kanssa vetäistiin nollarata ja yllättäen myös nopeimmalla ajalla. Kisaamassa kun oli aloittelevien lisäksi virallisista tuttuja kolmasluokkalaisia, joilla on myös arvokisakokemusta.
Radan sai mennä kahteen kertaan ja niinhän me tehtiin kun oli kerran lähdetty. Toka radalla saatiin toiseksi viimeiseltä esteeltä kielto mun töppäyksestä, tutusti hätäilin niistossa.
Lopulta myös toisen kierroksen jälkeen olimme nopeimmat nollan tehneet! Eli nollavoitolla alkoi tämä vuosi! Mahtavaa!
Medien aikana käytiin jäähdyttelemässä pienet ja lämmittämässä Hippu, sillä aikaa oli ollut minien palkintojenjako eli se missattiin. Palkinto saatiin sitten myöhemmin. Hipulle en ollut asettanut mitään tavoitteita, kunhan pidettäisiin kivaa. Hipun tuntien ei helppokaan rata välttämättä ole helppo, vaan se saattaa bongailla omiaan huvikseen. Yllätys olikin melkoinen, kun porhalsimme nollalla maaliin! Huikeaa! Puomin alastulokontakti oli nippanappa puhdas, mutta tuomari ei sitä tuominnut. Pari kohtaa olisi voinut sujuvamminkin mennä, mutta nolla mikä nolla!
Ekalla kierroksella tuli vain kolme nollaa, yksi meitä nopeampi. Toinen kierros oli siis ratkaiseva sen osalta miten sijoittuisimme. Tokikaan sillä ei ole merkitystä, mutta tuleehan sitäkin seurattua. Toinen rata oli tosi sujuva, me vaan oltiin niiiin yhdessä radalla ja todellinen flow oli kanssamme. Kontaktit olivat myös tosi hyvät! :) Mahtava tunne, ei mikään itsestäänselvyys, mutta voi kuinka palkitseva!
Tokalla radalla vain voittajakoirakko ja me teimme nollan, joten meille sijoitus 2. Taakse jäi bortsuja, meidät voittanut koira oli kelpie. Eli Hippu tärskäytti tuplanollan!!! Ei riitä sanat kuvailemaan tunteita!
Hipun eka kierros
ja toka
Vaikka nämä olivat vaan epikset, niin sain jälleen vähän lisää varmuutta siihen, että osaan ohjata ja me ollaan tiimi sekä Sakarin että Hipun kanssa. Toukokuussa kun päästään virallisiin Sakarin kanssa, täytyy palata näihin kisoihin ja muistaa se varmuus ja helppous millä toimittiin, niin eiköhän me silloinkin onnistuta! Hipun kanssa saatetaan mennä testaamaan jo aiemminkin päästäänkö tuohon flowhun myös "oikeissa" kisoissa.
Lisäksi paikalle tuli ryhmästäni Jaana Maisan ja Saimin kanssa. Mulla oli siis jännitettävää, kun seurasin kuinka mun koutsaamilla koirakoilla sujuu :) Omia suorituksia en jännittänyt.
Rata oli helppo ykkös-kakkosluokan rata ja tuomarina Petteri Kerminen.
Minit ensin. Ryhmäläisilläni meni sujuvasti, varsinkin ne asiat joita oli lähdetty harjoittelemaan eli kepit ja vieraassa paikassa kisaaminen. Joitakin virheitä tuli, mutta myös paljon hienoa tekemistä kaikilla.
Sakarin kanssa vetäistiin nollarata ja yllättäen myös nopeimmalla ajalla. Kisaamassa kun oli aloittelevien lisäksi virallisista tuttuja kolmasluokkalaisia, joilla on myös arvokisakokemusta.
Radan sai mennä kahteen kertaan ja niinhän me tehtiin kun oli kerran lähdetty. Toka radalla saatiin toiseksi viimeiseltä esteeltä kielto mun töppäyksestä, tutusti hätäilin niistossa.
Lopulta myös toisen kierroksen jälkeen olimme nopeimmat nollan tehneet! Eli nollavoitolla alkoi tämä vuosi! Mahtavaa!
Medien aikana käytiin jäähdyttelemässä pienet ja lämmittämässä Hippu, sillä aikaa oli ollut minien palkintojenjako eli se missattiin. Palkinto saatiin sitten myöhemmin. Hipulle en ollut asettanut mitään tavoitteita, kunhan pidettäisiin kivaa. Hipun tuntien ei helppokaan rata välttämättä ole helppo, vaan se saattaa bongailla omiaan huvikseen. Yllätys olikin melkoinen, kun porhalsimme nollalla maaliin! Huikeaa! Puomin alastulokontakti oli nippanappa puhdas, mutta tuomari ei sitä tuominnut. Pari kohtaa olisi voinut sujuvamminkin mennä, mutta nolla mikä nolla!
Ekalla kierroksella tuli vain kolme nollaa, yksi meitä nopeampi. Toinen kierros oli siis ratkaiseva sen osalta miten sijoittuisimme. Tokikaan sillä ei ole merkitystä, mutta tuleehan sitäkin seurattua. Toinen rata oli tosi sujuva, me vaan oltiin niiiin yhdessä radalla ja todellinen flow oli kanssamme. Kontaktit olivat myös tosi hyvät! :) Mahtava tunne, ei mikään itsestäänselvyys, mutta voi kuinka palkitseva!
Tokalla radalla vain voittajakoirakko ja me teimme nollan, joten meille sijoitus 2. Taakse jäi bortsuja, meidät voittanut koira oli kelpie. Eli Hippu tärskäytti tuplanollan!!! Ei riitä sanat kuvailemaan tunteita!
Hipun eka kierros
ja toka
Vaikka nämä olivat vaan epikset, niin sain jälleen vähän lisää varmuutta siihen, että osaan ohjata ja me ollaan tiimi sekä Sakarin että Hipun kanssa. Toukokuussa kun päästään virallisiin Sakarin kanssa, täytyy palata näihin kisoihin ja muistaa se varmuus ja helppous millä toimittiin, niin eiköhän me silloinkin onnistuta! Hipun kanssa saatetaan mennä testaamaan jo aiemminkin päästäänkö tuohon flowhun myös "oikeissa" kisoissa.
Tilaa:
Blogitekstit
(
Atom
)