14.10.2012

Onnistumisen iloja

Tiistain treenit meni hienosti. Molemmat, Sakari ja minä, puhkuttiin intoa ja se näkyi ja tuntui!

Eilisissä kisoissa Liedossa jatkettiin puhkumista ja vaikka se ei ehkä tuloslistoissa tai katselijoiden silmissä ollut täydellistä menoa, niin tuntui todella hyvältä.
Eka rata oli hyppäri, sieltä pelastelin yliaikanollan. Parissa kohtaa koira meinasi lipsahtaa väärälle esteelle, mutta äänen avaukset noissa kohdissa pelastivat tilanteen :) Aikaan olisi ehditty jos linjat olisivat olleet paremmat. Molemmilta agiradoilta hylyt. Monta kohtaa meni kuitenkin hyvin. Tahtoo tällaista fiilistä lisää!






Tänään oli aluevalmennus ja ja siellä paineltiin menemään rata nollana läpi kakkoskierroksella! Ei olla ennen onnistuttu moista tekemään, joten hyvältä tuntui. Eka kierroksella kävin kyllä mahallanikin, yritin olla tallomatta koiraa, kun meinasin juosta päälle. Sakari kuitenkin pelastui moiselta kohtalolta ja taisin itsekin välttyä mustelmilta. Taitaa kahvakuulatreenit tuottaa tulosta, juokseminen ei nimittäin ollut raskasta ja jaksoin hyvin radan loppuun saakka, eikä tarvinnut pelkän sisun avulla ponnistella. Poispäinkäännöstä puomilta putkeen (4-5) otettiin muutama toisto vahvistukseksi. Se olikin ainoa kohta radalla, mikä ei ollut ihan niin sujuva. Sakarin kontaktit sai erityiskehuja, se kun tekee ne loppuun mun sijainnista huolimatta. Esimerkkinä radalla kohta 9- 11. Sinne vaan lähettelin pojan aata suorittamaan ja leijeröin puomin, ollen putken nro 11 puolessa välissä sitä ohjaamassa. Ei meinannutkaan loikata tai hypätä sivuun, vaan suoritti kauniit juoksukontaktit loppuun saakka! Eikä mulla ollut mitään kiirettä seuraavaa hyppykuviota ohjaamaan. Ja ne kepitkin sujuu taas!


Iltapäivällä lähdettiin Tainan ja koirien kanssa metsään tekemään tytöille jäljet teerensiivillä, kun Tainalla oli pari jemmassa. Hyvin molemmat jäljestivät, Olgalle tuli kunnon häiriökin jäljelle, kun rusakko oli pyörinyt siinä, minne jälkeä vedin. Pupu sai jalat alleen, kun tepsuttelin pitkin metsää siipi perässä. Siinä kohtaa Olga hairahtuikin jäljeltä, mutta loppupalkalle löydettiin kuitenkin. Siinä meinasi siipi kadota parempiin suihin, mutta ehdin onneksi hätiin :)
Hippu jäljesti myös hienosti ja lopuksi Sakari sai kokeilla myös Hipun jäljellä ja niin sekin veti samat kiemurat hienosti! Harjoiteltu ei pahemmin moista ole, mutta niin vaan on nenänkäyttö luontaista, ettei siinä paljon tarvitse koiran miettiä, mitä pitää tehdä.

Hippu ja Sakari saivat vielä hömpötellä vapaana, kun tehtiin pieni lenkki. Olgaa en uskaltanut päästää irti jalkansa kanssa riekkumaan, vaan se sai tyytyä hihnalenkkiin.

Tässä vielä muutama kuva onnellisista hömpöttelijöistä.










Ei kommentteja :