Me ollaan chillailtu, treenailtu ja kisailtu iloisella mielellä. Tämän vuoden tavoitteet on plakkarissa, niin ei ole paineita mihinkään suuntaan. Tosin sekin on kummallinen ilmiö, että ennen en ole ollut kovinkaan kunnianhimoinen, mutta nyt koko ajan tavoitteet kasvaa. Kaipa se johtuu osittain siitäkin, kun Sakari todella tykkää agilitystä, ja on minulle kuin hanska käteen. Mikäpä siinä on yhdessä treenata ja kisata, kun kaveri on aina ilomielellä lähdössä hommiin. Taas lähetän kiitokset kasvattajalle!
Sakari herkuttelee
Tämä blogikin tuntuu käsittelevän lähinnä treenejä ja kisoja, vaikka ihan tavallista elämää me vietetään suurimmaksi osaksi. Sakari ja Olga saavat pahankin päivän paremmaksi pelkästään olemalla omia itsejään. Ei meidän elämä kuitenkaan mitään pelkkää auvoa ole, hermo menee aina aika ajoin noiden tempauksiin, mutta sellaistahan se on, normaali elämä. Ja iltaisin kiitän tyyppejä siitä, että ovat olemassa!
Nauravat naamat
Olgaa on vaivannut jälleen kerran valeraskaus, mutta tällä, niin kuin viime kerrallakaan se ei ole masentunut, vaan on lähinnä semmoinen hassu höntsä. Hoitaa Sakaria, leikkii sen kanssa ja heiluttaa häntää. Pöhkö.
Mä alan olla melkoinen asiantuntija valeraskausoireiden suhteen. On meinaan sitten koettu jos jonkinlaista oiretta tuon hormonihirviön kanssa. Yleensä, jos joku tuttu kysyy, mikä voisi nartulla olla vaivana, esitän vastakysymyksen: Koska sillä on ollut juoksu? Ja aika monesti se on ollut parin kuukauden sisään siitä, kun narttu on alkanut käyttäytyä oudosti.
Onnellinen hormonihirviö
Ollaan me Sakarin kanssa kisattukin, ettei vaan tule tästäkään postauksesta kisatonta. Raumalla käytiin Pitsiageilemassa helteessä kolmen radan verran. Eikä jäänyt eka nolla kolmosista kovin kauas, Kari Jalosen hyppäriltä tulos 0,34...
Olis vaan itte pitäny juosta kovempaa. No aattelin kokeilla kahvakuulailua kunnonkohotukseksi tässä syksyllä, kunhan ryhmä alkaa pyöriä. Raumalla ei ollut kameraa mukana, joten radat jäivät ikuistamatta.
Seinäjoella käytiin kisaamassa kaksi rataa, tuloksilla hyl ja hyl. Eka rata oli sujuva, mutta en ohjannut yhtä takaakiertoa tarpeeksi hyvin ja Sakari hyppäsi hypyn väärin päin. Toka radalta hylky tuli jo alussa, kun poika tuli liikkeeni mukana aalle, vaikka aan alla olevaan putkeen olisi pitänyt mennä. Tästä radasta jäi kuitenkin mahtava fiilis. Sakari kulki kovaa!
Hippiäinenkin pääsi Seinäjoelle kisaamaan. Miian kanssa agilityradan ja mun kanssa hyppärin. Agilityrata oli mahdottoman hieno suoritus Miialta ja Hipulta: tulos 10 (kaksi rimaa putosi. Aika oli kahden bortsun jälkeen kolmanneksi paras, -10, jotain. Muut olivat ajassa kaukana perässä. Ja kontaktit, ne oli superhienot! Hyppäriltä saatiin Hoon kanssa hylky, mun ohjaus oli ihan flegua ja Hipa keksi sitten oman radan.
Lisää kisoja on tiedossa kolmen viikonlopun putkeksi saakka elokuun lopusta alkaen.
Ja kohta vietetään Mookelon seitsemänvuotissynttäreitäkin!
Seinäjoen radat
Eilen Olga taas vähän pelästytti, kun juoksi koirapuistossa melkoista vauhtia, sitten himmasi ja alkoi ontua :( Hetken jo luulin, että nyt polvi paukahti uudelleen, mutta saman puolen etujalka ilmeisesti siinä juostessa venähti. Illalla onnahteli kotona, astui kuitenkin jalalle. Annoin yöksi kipulääkkeen, ilmeisesti se ja lepo auttoi, aamulla kävely oli jo lähes normaalia ja portaatkin päästiin kunnialla alas.
Että tämmöistä täällä, kaikenmoisia epidemioita.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti