Tässä kesän aikana oli tarkoitus pitää vaan kisataukoa ja lyhentää treenattavien asioitten listaa Hermannin kanssa. No ei olla tehty yhtään mitään, koska Suomeen on saapunut ihan käsittämätön helleaalto ja me melkein paistutaan täällä käristekupolissa....
Onhan se tietysti kiva, että kesällä on kesäkelit, mutta kyllä on energiat itsellä illalla vähissä, kun on viettänyt ulkohommissa työpäivän verran. Ja toisekseen en halua noita ystäviäni lämpöhalvaukseenkaan saattaa. Siispä ainoa aktiviteetti ja energianpurkukeino pojilla on ollut uiminen. Kaikeksi onneksi molemmat uivat nykyään ihan kunnolla. Hermannikin hakee lelua jo vaikka kuinka kaukaa ja on innokkaana menossa veteen. Uimapäivät on kuitenkin rajoitettu pariin päivään viikossa, sillä Sakarin turkki on sen verran pehmeää nykyään, ettei kuivu kovin nopeasti vaan kosteus viipyy turkissa kauan. Hermanni onneksi on sellaista melkeinhetikuivaa sorttia.
Lenkkeilty on kevyitä lenkkejä, viikonloppuisin on onneksi päästy aamun vähän viileämpinä hetkinä pidemmillekin lenkeille. Mutta kyllä jo ilolla katselin sääennustuksia, ne kun lupaa lämpötilan tippuvan sinne normaaliin suomalaiseen kesäkeliin, 20 asteen hujakoille. Toivottavasti oma nuutuneisuus hellittää sen myötä ja päästäisiin taas harrastamisenkin makuun :)
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti