26.1.2014

Sudensyöttinä

Mietittyäni ja pähkäiltyäni tovin, päätin ilmoittaa Olgan Raumalla järjestettyyn susitestiin. Varapaikalta päästiin mukaan. En oikein osannut odottaa mitään, koska välillä Olga räyhää vastaantulijat ja toisinaan ei puhu mitään. Lisäksi nyt oli vastassa oikea peto, tosin täytetty versio.

Testissä vietiin koira ensin haistamaan suden jätöksiä ja ne Olga tutki todella tarkkaan. Sen jälkeen susi tuli esiin ja kerran haukahdettuaan Olga meni suojaan selkäni taakse haukkumaan. Se oli selkeästi peloissan. Haukkui sellaista hätääntynyttä haukkua ja heilutteli häntäänsä alhaalla. Hetken olin kyykyssä ja Olga pysytteli edelleen selän takana. Sitten testaaja pyysi minua kävelemään kohti sutta, Olga jäi katselemaan turvallisen matkan päähän, kun susi "hyökkäsi" kimppuuni. Eli ei se ainakaan itseään uhraa, jos susia kohdataan :) Mutta nyt tiedän ainakin sen, että jos koiraa selvästi alkaa metsässä pelottaa, on syytä ottaa jalat alle ja häipyä.

On mulla varsinaiset rotunsa edustajat: nautapaimen, joka laitumella vaan viheltelee ja toivoo ettei kantturat kiinnitä siihen mitään huomiota sekä laumanvartija, joka syöttäisi mut sudelle ennemmin kuin suojelisi niiltä.

No, kumpaakaan ei ole hankittu rodunmukaisiin työtehtäviin, vaan iloksi ja seuraksi ja sen tehtävän ne kyllä osaa hoitaa oikein mallikkaasti!

Ei kommentteja :